Olisitko uskonut, että seuraava maailmaa ja ihmisten elämää mullistava vallankumous voi alkaa Suomesta?
Maailman taloushistoria osoittaa, että yksi kehitysaskel voi johtaa moniin muihin asioihin. Kun useat, sinänsä toisiinsa liittymättömät kehityskulut yhdistyvät, seurauksena voi olla tekijöidensä summaa suurempi muutos ihmiskunnan historiassa. 1800- ja 1900-luvun teolliset vallankumoukset ovat tästä oivallisia esimerkkejä.
Kun tehtaissa 1900-luvun alussa siirryttiin höyryvoiman käytöstä sähkömoottoreihin, muutos mullisti koko tehdastuotannon. Enää ei tarvinnut siirtää voimaa mekaanisesti suuresta keskusenergialähteestä eri puolille tehdaslaitosta, vaan tehtaan eri koneet saivat kukin oman moottorinsa ja tehdastyö voitiin organisoida tuotantovirran ehdoilla. Liukuhihnaan perustuva tuotantomalli saatiin käyntiin täydellä teholla, ja kulutustavaroiden vyöry markkinoille vaikutti syvällisesti koko länsimaiseen elämäntapaan.
Terveys- ja hyvinvointipalvelujen osalta elämme juuri nyt hetkeä, jolloin näennäisesti toisistaan riippumattomat kehityskulut jälleen risteävät ja synnyttävät yhdessä jotain aivan uutta. Tämä voi hyvinkin mullistaa tapamme tuottaa palveluja, organisoida työtä sekä hahmottaa maailmaa ja itseämme.
Muutos rakentuu jo ennestään monipuolisten henkilötietovarantojemme sekä digitalisaation ja terveysteknologian kehityksen varaan. Tärkeitä aineksia ovat myös suomalaisten luottamus viranomaisia kohtaan sekä korkea koulutustaso. Esimerkiksi henkilötietojen keräämisellä on Suomessa pitkät perinteet, jotka juontavat juurensa aina 1600-luvulle, jolloin Turun Piispa Isaacus Rothovius aloitti kirkonkirjojen pitämisen.
Kirkonkirjat eivät perustaneet itseään. Eikä itsestään syntynyt tulevina vuosikymmeninä ja -satoina myöskään Tilastokeskus tai tai henkilötietojen käytölle keskeinen sosiaaliturvatunnus. Samalla tavalla tulevaisuuskaan ei vain tapahdu, vaan se tehdään. Sitra on tänä syksynä käynnistänyt uuden hankekokonaisuuden, jonka avulla valmistellaan hyvinvointidatan kokoamiseen ja koordinointiin keskittyvän toimijan perustamista. Toimijan työnimenä on piispa Rothoviuksen inspiroimana Isaacus – hyvinvoinnin palveluoperaattori. Iisacuksen kick off -tilaisuus sidosryhmille pidettiin marraskuun puolessa välissä Helsingissä. Työ jatkuu vuoteen 2017.
Isaacuksen tehtävänä on tarjota eri tietolähteistä ja -rekistereistä saatavaa hyvinvointiin vaikuttavaa tietoa, (esimerkiksi potilastiedot, demografiset tiedot, elintapatiedot) ja avointa dataa yhden luukun kautta. Tiedon kokoamisessa ja käsittelyssä korostetaan tietosuojaa, tietoturvaa ja yksilön asemaa keskeisenä päättäjänä, mihin hänen tietojaan käytetään ja kuka niitä käyttää. Kyseessä on nimenomaan vallankumous, sillä tieto on valtaa. Muutoksessa valtaa siirtyy instituutioilta yksilölle.
Ratkaisun etuna on, että hyvinvointiin vaikuttava kaikki data yksilön oikeudet huomioiden saadaan hyötykäyttöön Suomessa. Kansalainen näkee omat tietonsa ja voi hyödyntää niitä oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä, hän saa käyttöönsä nykyistä parempaan tietoon perustuvia palveluita. Yhteiskunnan tuottamien tietojen nykyistä sujuvampi käyttö parantaa hoidon ja hoivan vaikuttavuutta, lisää palvelutuotannon ja tutkimuksen tehokkuutta ja parantaa elinkeinoelämän uudistumiskykyä. Käytännön esimerkkejä entistä paremmista palveluista ja tuotteista ovat esimerkiksi erilaiseen terveys- ja hyvinvointidataan pohjautuvat digitaaliset terveydenhuoltopalvelut ja valmennusohjelmat tai potilaille yksilöllisesti räätälöidyt lääkkeet.
Isaacus on jatkoa Sitran aiemmille hankkeille, joissa keskityttiin muun muassa sote-tiedolla johtamiseen, sähköisen omahoidon kokeiluihin, sähköisen asioinnin kehittämiseen, hyvinvointia tiedosta -kokonaisuuteen sekä genomitiedon hyödyntämiseen terveyden ylläpidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Työtä tehdään laajassa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen kanssa.
Menneiden vuosisatojen teollisiin vallankumouksiin pohjautuvat tehtaiden liukuhihnat ovat viime vuosikymmeninä siirtyneet vauhdilla vauraista länsimaista muualle. Liukuhihnatuotantoon perustuvat ajattelumallit ohjaavat silti edelleen tiukasti tapaamme hahmottaa maailmaa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka vaikea ajatuksellinen siirtymä massatuotantoon perustuvista palveluista henkilökohtaisiin, minulle ja sinulle räätälöityihin palveluihin on ollut. Erityisesti yhteiskunnan tarjoamat palvelut on nähty kaikille samanlaisina, yksisuuntaisina ja ylhäältä annettuina.
Isaacus-projekti testaa, uskallammeko nähdä toisemme ja itsemme ainutlaatuisina yksilöinä perimältämme, ominaisuuksiltamme, terveydeltämme, ideoiltamme ja tarpeiltamme. Samalla se antaa meille mahdollisuuden luoda uutta liiketoimintaa, oppia uutta itsestämme ja kehittää entistä parempia palveluja.
Suosittelemme