Ikääntymisen kanadalainen malli

Kanada on kiinnostava, sofistikoitunut maa ja ikääntymiskehityksen ja demografian näkökulmasta Kanadaa kannattaa nyt seurata.

Kanada on monella tapaa samanlainen kuin pohjoismaat ja Suomi. Pinta-alaltaan valtavan maan väkimäärä on tänään 36 miljoonaa. Kanadaa pidetään yhtenä läntisen maailman parhaimmista esimerkeistä siinä miten globaali yhteiskunta voi toimia kestävästi. Kanada on valtio, joka viljelee politiikassa liberaaleja arvoja, on suvaitseva ja avoin sekä sosiaalisesti moniääninen ja näkee maahanmuuton hyvänä sekä haluttavana asiana.

Vuoden 2016 virallisten tilastojen mukaan Kanadassa on ensimmäistä kertaa sen historiassa enemmän yli 65-vuotiaita kuin alle 15-vuotiaita. Yli 65-vuotiaita on 5,9 miljoonaa ja nuoria alle 15-vuotiaita 5,8 miljoonaa. Tutkijoiden mukaan nykytrendillä vuonna 2031 joka neljäs kanadalainen on jo yli 65-vuotias.

“

”Kanadassa on ensimmäistä kertaa sen historiassa enemmän yli 65-vuotiaita kuin alle 15-vuotiaita.”

Tilastollisesti Kanadassa satavuotiaiden ja yli satavuotiaiden määrä kasvaa eniten: vuodesta 2011 kasvua on kertynyt 42 prosenttia.

Kanadan ikääntymiskehitystä draivaa suurten ikäluokkien tulo eläkeikään ja ihmisten elinkaarien huomattava pidentyminen. Samalla lapsia syntyy Kanadaan vuosi vuodelta aina hieman vähemmän. Syntyvyys on pienentynyt yhtäjaksoisesti aina 1970-luvulta lähtien. Ikääntymiskehitys ja alhainen syntyvyys keskittyvät urbaaneihin keskuksiin ja kaupunkeihin.

Kanada on G7 maista vielä ikääntymiskehityksessä ”nuorin” jäsen, ja World Economic Forumin tilastoissa 30. sijalla Japanin, Italian, Saksan ja Suomen johtaessa tilastoja.

Argumentit ikääntyvän Kanadan tulevaisuuden maisemasta ovat ristikkäisiä: edessä on eläkejärjestelmän romahtaminen ja terveydenhoitokulujen räjähdysmäinen kasvu sekä työvoimapula. Toisaalla pitkät elämänkaaret avaavat uusia mahdollisuuksien ikkunoita: tänään ikääntyvät ovat terveempiä, koulutetumpia ja toimintakykyisempiä kuin koskaan aiemmin. Suurten ikäluokkien myötä ihmiset ovat eläkkeellä vauraampia ja kulutuskykyisempiä ja haluavat rakentaa hyvää, laadukasta elämää. Monet eläkeikäiset haluavat myös tehdä töitä pidempään helpottaen näin kasvavaa työvoimapulaa.

Ikääntyvän väestön tarpeet ovat luoneet Kanadaan vilkkaan ja kasvavan uuden palvelusektorin: kuljetusfirmat vievät ihmisiä hammaslääkäriin, pesulaan, ruokakauppaan ja sukulaisten luokse; kotiterveydenhoitoyritykset tuovat lääkärit, sairaanhoitajat ja fysioterapeutit koteihin; toimintakyvyn ylläpitämiseksi voi tilata henkilökohtaisen valmentajan, jotka auttavat ylläpitämään arjen hyvää elämää sekä aktiviteettejä.

“

”Ikääntyvän väestön tarpeet ovat luoneet Kanadaan vilkkaan ja kasvavan uuden palvelusektorin.”

Paineet ja tarpeet julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan kuitenkin kasvavat, kun ikääntyvät tarvitsevat enemmän ja intensiivisempää tukea sekä hoitoa (Kanadassa on universaali terveydenhoito). Koska Kanadassa on osin samanlainen autoilukulttuuri kuin Yhdysvalloissa, vanhojen ihmisten mahdollisuuksia ajaa omaa autoaan pidetään tärkeänä. Ajokyvyn menettäminen tarkoittaa samalla isoa riskiä joutua eristyksiin sekä yksinäisyyteen.

Kanadassa keskustellaan paljon ikääntyvän väestön terveellisestä ravinnosta ja hyvästä päivittäisestä syömisestä sekä ruoasta. Joka kolmas yli 65-vuotias kanadalainen syö liian huonosti ja yksipuolisesti. Tähän tarpeeseen on syntynyt erilaisia kotiruokaa tarjoavia ja kuljettavia pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat laajasti erilaisia ruokavaihtoehtoja. Esimerkiksi Heart to Home Meals -perheyrityksen valikoimassa on 200 erilaista ruokalajia, joista voi valita ja tilata annokset kotiin. Myös kattauksen.

Suomalainen yhteiskunta ikääntyy myös kovaa vauhtia. Minkälainen on uusi syntymässä oleva pitkien elämänkaarien yhteiskunta Suomessa? Voisimmeko oppia jotain Kanadalta – sen menestyksestä ja haasteista – myös meillä koto-Suomessa?