Olemme kaikki kuulleet, että ilmasto on muuttumassa, ja se vaikuttaa meihin kaikkiin. Siksi tulisi toimia pian: lopettaa fossiilisten polttoaineiden tupruttelu, siirtyä henkilöautoilusta sähköpyöräilyyn, syödä lihaa korkeintaan kerran viikossa. Haluamme myös tuoreen Ilmastobarometrin mukaan järeämpiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mutta kun kysytään, mitä ilmastonmuutos oikeasti aiheuttaa, tulee mieleen erilaiset skenaariokaaviot, joiden eriväriset käyrät nousevat uhkaaviin korkeuksiin vuoden 2075 tai 2100 tienoilla. Julkinen keskustelu puuroutuu monista syistä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat aika kaukaisilta ja muihin liittyviltä. Sitä ne eivät kuitenkaan suinkaan ole, ja meidän kaikkien kannattaisi ymmärtää se viimeistään nyt.
Kun ilmasto muuttuu, on kyse jokapäiväisistä, elämäämme vaikuttavista asioista: lämpötila, sateisuus, valoisuus ja sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt. Miltä kuulostaa vesisateinen ja entistä pilvisempi talvi? Entä tukahduttavan helteinen, välillä rankkasateisiin repeävä kesä? Sään ja ilmaston vaihtelut haittaavat helposti arkielämän sujumista. Ajatuksia herättävän tulevaisuuskuvan maalaa myös Sitran viimevuotinen julkaisu Miten Suomi selviää yli 4 astetta lämpimämmässä maailmassa?, joka muistuttaa, että muuttuva elinympäristö vaikuttaa myös yhteiskuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Entä sitten? Harva tulee ajatelleeksi, että sään ääri-ilmiöitä tapahtuu Suomessakin jo nyt jatkuvasti. Rankkasateet osuvat usein harvaanasutuille alueille, mutta kaupunkiin osuessaan ne saavat aikaan merkittävää tuhoa. Porin vuoden 2007 rankkasadetulva oli Suomen suurin kaupunkitulva. Elokuisena sunnuntaina satoi kolmen tunnin aikana enemmän vettä kuin koko elokuussa keskimäärin. Useat alikulkutunnelit tulvivat ja tärkeitä rakennuksia, kuten Satakunnan keskussairaala, oli vaarassa jäädä eristyksiin. Siivous- ja kuivaustyöt jatkuivat useita kuukausia, ja nyttemmin ilmenneet sisäilmaongelmat joissakin rakennuksissa vihjaavat, etteivät kustannukset ole vielä täysimittaisina edes selvinneet.
Kaupunkiseuduilla tehdään onneksi jo paljon suunnittelua ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tehty kaupunkien, kuntayhtymien ja muiden seudullisten toimijoiden yhteinen Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Mutta kuinka hyvin asukkaat ovat varautuneet yhä yleistyviin sään ääri-ilmiöihin? Kuinka moni edes tietää, että hurja rajuilma tai iso rankkasadetulva voi osua omaan kaupunkiin oikeastaan milloin vain? Jos muistuttaisimme kaikki itsellemme poikkeustilanteisiin varautumisen perusteet, eivät tulvavaroitukset tai lähestyvät myrskytkään ehkä pelottaisi niin paljon.
Yksi tilaisuus hioa varautumistaitoja avautuu Urbaanin selviytymisen päivässä keskiviikkona 22.4.2015 klo 12–18 Lasipalatsin aukiolla Helsingin Kampissa. HSY:n Ilmastoinfo järjestää yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa tapahtumapäivän, jossa kerrotaan sään ääri-ilmiöistä, niiden seurauksista ja niihin varautumisesta. Tapahtumapäivässä on luvassa paljon ohjelmaa: myrskyinstallaatio, pelastuskoiranäytöksiä, hellekonttori, pelastuslaitoksen kaluston esittelyä, tulvademonstraatio, tietoiskuja ja asiantuntijoiden haastatteluja mm. tulvista ja niihin varautumisesta, sähkökatkoksista, säävaroituksista, ilmastonmuutoksesta ja sään ääri-ilmiöistä. Juontajana toimii Mikko ”Peltsi” Peltola.
Lue lisää
HSY:n ohjeita pääkaupunkiseudun asukkaille ilmastonmuutokseen varautumisesta
Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu (sopeutumisstrategian taustaselvitys)
Suosittelemme