Ilmastonmuutos tulee ottaa lain­säädäntö­muutosten keskiöön

Suomalainen yhteiskunta on oikeusvaltio, jonka hallinnon on perustuttava lakiin. Kuinka nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö sallii ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien huomioimisen oikeusjärjestelmässämme? Entä miten lainsäädäntätyötä tulisi kehittää kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi? Ilmastonmuutoksen ratkaisujen osalta näistä näkökulmista on toistaiseksi puhuttu niukasti.

Maailmalla on laitettu vireille satoja ilmastovalituksia. Useissa tapauksissa nuoret ovat olleet aktiivisesti mukana. Tämä kehityskulku vaikuttaa muodostuvan tulevaisuuden trendiksi, kun yhteiskuntia kehitetään ilmastomyönteisiksi.

Eurooppalaisista tapauksista huomiota on saanut etenkin hollantilainen Urgenda-tapaus, jossa kaksi tuomioistuinta on katsonut, että Alankomaiden hallitus rikkoi huolellisuusvelvoitettaan suojella kansalaisiaan ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Jälkimmäisessä tuomiossa todettiin Alankomaiden tehottomien ilmastotoimien rikkoneen myös Euroopan ihmisoikeussopimusta, johon Suomikin on sitoutunut. Kotimainen keskustelu tuomioistuinten toimivallasta ilmastonmuutoksen torjunnassa on vielä alkuvaiheessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimivaltaa koskien keskustelu on vielä käynnistämisvaiheessa.

Edellä mainitut esimerkit antoivat kimmokkeen oikeustieteilijöiden ja Sitran yhteistyössä järjestämälle työpajalle. Sitra suomalaisten tulevaisuustalona oli mitä sopivin paikka tapahtuman järjestämiselle huhtikuussa. Osallistujina oli eri oikeuden alojen asiantuntijoita ja haluamme jakaa joitakin pohdintoja päivältä.

Ilmastonmuutos ei tyhjenny ilmastolakiin

Suomessa on ilmastolaki, mutta se ei suinkaan kata kaikkea ilmastonmuutokseen kytkeytyvää sääntelyä, vaan edellyttää laatimaan ilmastonmuutosta koskevia suunnitelmia.

Esimerkiksi nyt uudistustyön alla oleva maa- ja rakennuskäyttölaki on merkittävä ilmastonmuutoksen kannalta. Uudistuksen yhteydessä tulisi huomioida ja tarkastella ilmastonmuutosta kaikissa niissä maa- ja rakennuskäyttölain pykälissä, joissa asetetaan kriteeristöt erilaisille kaavoituksille. Nykyisinkin maa- ja rakennuskäyttölakia on mahdollista tulkita ilmastonmuutoksen ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, soveltaen perustuslain 20 pykälää yhteisestä vastuusta luonnosta ja sen monimuotoisuudesta ja ympäristöstä. Velvoittavat kirjaukset erityislaeissa selkeyttäisivät kuitenkin ilmastonmuutoksen huomioimista viranomaisvalmistelussa ja päätöksenteossa.

Tällä hetkellä ei ole olemassa systemaattista selvitystä kaikista lainsäädännöllisistä muutostarpeista, joita ilmastonmuutoksen edellyttämät päästövähennykset ja sopeutumistoimet edellyttävät. Luonnonsuojelulaki, metsälaki, ympäristövahinkolaki ja metsähallituslaki kuuluvat tarkastelua vaativiin lakeihin. Huomioon tulee ottaa myös liikenteeseen, ruokaan ja kuluttamiseen, kilpailuun, vahingonkorvauksiin ja rikoksiin liittyvä lainsäädäntö. Lainsäädäntöuudistustarpeita tulisi tarkastella monista näkökulmista: tarvitaanko suoria kieltoja tai esimerkiksi lupaehtojen tarkistamista?

Valituksia tuomioistuimiin vai kanteluita laillisuusvalvojille?

Nykymuotoisenaan ilmastolaki ei tunne yksittäisen kansalaisen oikeutta muutoksenhakuun. Jos olisi ilmeistä, että esimerkiksi ilmastolain mukaisten suunnitelmien toimenpiteitä ei olisi edistetty riittävästi, asia voisi kuulua yleisille laillisuusvalvojille. Ilmastolain 14 pykälän mukaisen ilmastovuosikertomuksen laiminlyönti kuuluisi myös huomautettaviin asioihin. Laillisuusvalvojat voivat myös oma-aloitteisesti ottaa tarkasteluun edellä mainitun kaltaisia kysymyksiä.

Laillisuusvalvojat voivat tarkastella ilmastonmuutoksen torjuntaa esimerkiksi perusoikeuksien turvaamisen näkökulmasta. Kun ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat saamelaisten kulttuurioikeuksien turvaamista, tulevien sukupolvien oikeuksia tai esimerkiksi omaisuudensuojaa, ilmastokantelun rakentaminen näiden pohjalta on mahdollista. Myös esimerkiksi nuorisolain turvaamien osallistumisoikeuksien laiminlyönti ilmastonmuutosasioissa voisi muodostaa kanteluperusteen.

Tuomioistuimen toimivalta nykyisellään mahdollistaa ilmastovalitukset riippuen asiasta esimerkiksi kaavoja koskien. Työpajassa keskusteltiin, että oikeudellinen ratkaisu on tietenkin tärkeä, mutta valituksella voi olla muutakin merkitystä. Hävittykin asia tuottaa tärkeää keskustelua. Mitä selkeämmin lainsäädäntömme tunnustaisi ilmastonsuojelun tarpeen, sitä paremmin perustuslain 20 pykälän jaettu vastuu ympäristöstä toteutuisi, unohtamatta yksilön oikeussuojakeinoja.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulisi arvioida jokaisen lain osalta

Työpajassa keskusteltiin paljon siitä, että ilmastonmuutoksen aikakautena on tarve perustavanlaatuiselle ajattelunmuutokselle myös lainsäädännön ja oikeudellisen tulkinnan suhteen. Ilmastonmuutos voitaisiin säätää esimerkiksi esteettömyysvaatimukseen verrannolliseksi velvoitteeksi. Tällöin ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulisi arvioida jokaisen lakihankkeen kohdalla.

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista, joilla on kytkentä Sitran työhön tai tuloksiin. Tämän blogauksen kirjoittaneet Heta Heiskanen ja Juho Aalto osallistuivat Sitrassa huhtikuussa järjestettyyn eri oikeuden alojen asiantuntijoiden työpajaan ilmastonmuutoksesta.