Ilmiökartasta suuntaa tulevaisuuden sosiaaliturvaan

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus ei ole yksiselitteinen valmistelun kohde. Aihealue on laaja, ja mahdollisia käsittelytasoja paljon. Siksi loppuvuodesta 2017 käynnistynyt Perusturvan ja toimeliaisuuden hanke Toimi lähti hahmottamaan tehtäväkenttää ilmiökartan avulla.

Muodostimme hankkeelle ilmiökartan etsimällä vastausta ytimeen: Mihin kysymyksiin meidän on vastattava? Tätä kautta hahmottui asiakokonaisuuksia, jotka ryhmittelimme arvo-, tavoite- ja liittymäpintailmiöihin. Sanoitimme ilmiöt lyhyesti niin, että syntyi yhteinen käsitys sisällöistä.

Ilmiökartan lähtökohtana oli hermeneuttinen käsitys tiedosta: ”Ilmiöt kuvaavat esiymmärrystä, jonka pohjalta työstämme, uudistamme ja täydennämme teemoja”. Esiymmärrys muuttuu ja korjautuu ymmärtämisen ja tulkinnan edetessä. Olimme valmiita siihen, että hankkeen mittaan jotain voi jäädä pois ja jotain uutta tulla tilalle.

Ilmiökartta työn ohjaajana

Ilmiökartan pohjalta muodostimme työsuunnitelman. Arvokysymysten kautta muotoutui tehtäväksi annettujen vaihtoehtojen kirjo – vaihtoehtokartta. Siitä jatkovalmisteluun eli työn kohteeksi valikoitui muutama vaihtoehto.

Toimi-hankkeen päätehtävänä on vaihtoehtojen valmistelu. Niiden työstämisessä tavoitteeksi määrittyneet ilmiöt ovat keskeisiä.

Hankkeessa on meneillään myös lukuisia oheisprosesseja muun muassa tunnistettuihin liittymäpinta- ja arvoilmiöihin liittyen. Niiden hallinta suhteessa päätehtävään on kuitenkin selkeä: kaikki kytkeytyvät ilmiökarttaan.

Olisiko tämän voinut tehdä ilman ilmiökarttaa?

Toki, mutta silloin lähtökohta olisi ollut perinteinen: hankkeen asettamispäätöksen tekstistä olisi johdettu osa-alueet, joita olisimme kirjoittaneet asiantuntijatyönä auki. Ymmärrys ja oivallukset olisivat väistäneet kirjoittamistehtävää, ja lopputulos olisi rajattu heti alkumetreillä pitkälti ennalta tunnettuun.

Nyt moninäkökulmaisuus on työssämme luontevaa ja perustuu yhteiseen ymmärrykseemme keskeisistä kysymyksistä – vastauksia vasta etsitään.

Ilmiökartan suuri hyöty näin monimutkaisessa kentässä on yhteisessä sanoituksessa. Eri tahojen, perinteiden, aikaisempien töiden ja asiakirjojen termistöt eivät jääneet hiertämään, koska lähestymme ilmiöitä uusin kokonaisuuksin ja sanotuksin. Tämä oli tärkeää etenkin alkuvaiheessa, kun tavoitteena oli uudistava tulevaisuudennäky.

Ilmiöpohjainen työ ei rajaudu hallintoon tai julkiseen johtamiseen, vaan siihen on luontevaa liittyä. Se mahdollistaa avoimen ja keskustelevan työtavan. Kun liikkeelle lähdetään yhteisestä esiymmärryksestä, antaa se tilaa kehittää, uudistaa ja korjata käsityksiä. Lisäksi se kannustaa avoimuuteen.

Avoin ja osallistava työskentelyote

Näin merkittävissä yhteisissä kysymyksissä on olennaista, että kansalaisilla on mahdollisuus seurata valmistelua ja osallistua siihen. Hankkeen materiaalit, ilmiö- ja vaihtoehtokartat ja oheisaineistot ovatkin avoimella verkkosivulla kaikkien saatavilla. Työskentelyn prosessiluonteisuus tarjoaa lisäksi useita vaikuttamisen paikkoja.

Ilmiölähtöisyys on myös verkostomaiseen hallintaan eli governance-ajatteluun hyvin sopiva työskentelytapa. Itse asiassa merkittävä osa työstä tehdään yhteistyöverkostoissa.

Ehkä yksi suurimmista hyödyistä ilmiölähtöisyydessä on, että se mahdollistaa systemaattisen prosessin ja luovuuden hybridin.

Hankkeessamme kevään ilmiöpainotteisen vaiheen keskeiset rytmitykset määriteltiin ennalta, ja työsuunnitelmalla varmistettiin, että kaikki ilmiöt tulevat käsiteltyä. Ilmiötyö mahdollisti samalla etsimisen ja oivallukset suunnitelman sisällä. Työ etenee suunnitellusti ja selkeissä vaiheissa, mutta uudistavin toimintatavoin.

Ilmiölähtöiseen työskentelyyn on liittynyt vahvasti kokeileva ote. Sen mahdollistaa avoimuus ja verkostomaisuus: ei ole niin pelottavaa kokeilla ja mahdollisesti epäonnistua, kun ei pyri tekemään asioita valmiiksi yksin suljetun oven takana, vaan jakaa tekemistä.

Olemme painottaneet asioiden pohtimista ja kiteyttämistä, visuaalista ilmaisua ja jäsentämistä. Käytämme dialogia, luomme uusia prosesseja ja työtapoja. On ollut innostavaa nähdä, miten valmis hallinto on uudistumaan. Kun sille antaa pikkusormen, se vie molemmat kädet.

Lisätietoja

Toimi-hankkeen ilmiökartasta tehty video: https://www.youtube.com/watch?time_continue=2&v=L9ZcAbreGhU

Sitran Ilmiömäinen julkinen hallinto -keskustelualoite julkistettiin elokuun lopussa. Tutustu siihen sekä kerro ideasi ja kommenttisi kaikille avoimen työkalun kautta: https://www.sitra.fi/uutiset/kohti-ilmiomaista-hallintoa/