sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Osallistuin Delhissä järjestettyyn kansainväliseen Renewable Expo India -tapahtumaan 6-9.11.2012. Tarkoitukseni oli tutustua uusiutuvan energian kansainvälisiin markkinoihin, politiikkatoimiin ja ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin. Lisäksi oli mielenkiintoista havainnoida, miltä Suomi näyttää Intiasta käsin.
Hienoa oli tutustua intialaisten toimenpiteisiin uusiutuvan energian edistämiseksi. Aurinko-, tuuli- ja bioenergian lisäämisen sekä sähköverkkojen parantamisen osalta maalla on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet. Pelkästään aurinkoenergiaa on kansallisen mission puitteissa tarkoitus lisätä 22 GW seuraavan kymmenen vuoden aikana. Intian valtiolla ja osavaltioilla on erilaisia kannustimia, kuten huutokauppaan perustuva syöttötariffi, investointitukia, ostovelvoite ja vihreitä sertifikaatteja. Tuet rahoitetaan lähinnä maan kivihiiliteollisuuden kustannuksella. Kaikista reiluimmat kannusteet on kohdennettu verkon ulkopuolisille aurinkovoimaloille. Nyt on jo auringolla saatu valot 100 000 kylään ja seuraavan viiden vuoden aikana on tavoitteena sähköistää 600 000 kylää lisää. Köyhyyden ja saasteiden vähentämisen lisäksi uusiutuvan energian avulla Intia pyrkii luomaan uusia työpaikkoja ja parantamaan energiaomavaraisuuttaan. Intian öljylasku kasvoi pelkästään viime vuoden aikana 40 % 140 miljardiin dollariin. Selväksi tuli, että Intiassa on dynaamiset ja nopeasti kasvavat cleantech-markkinat.
Cleantech Finlandkin oli näyttävästi messuilla mukana: oli oma ständi, iso artikkeli messulehdessä ja oma messutilaisuus. Valitettavasti kuitenkaan intialaisten omissa puheissa tai tilaisuuksissa ei suomalaisia esiintynyt. Keskusteluissa paikalliset yrittäjät viittasivat tämän tästä mm. Saksaan, Espanjaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Niiden uusiutuvan energian ja cleantech-osaamista arvostettiin selvästi käytännön kokemusten ja konkreettisten panostusten johdosta. Ruotsi taas sai kehuja eco city -ideoista ja panostuksista.
Meillä on Suomessa paljon osaamista ja vientipotentiaalia. Meillä on erinomaista osaamista esimerkiksi hybridienergiassa, jossa yhdistetään eri uusiutuvan energian lähteet älykkäillä sähköverkkoratkaisuilla, ICT-sovelluksilla ja sähkömarkkinaosaamisella. Suomalaisten alan yritysten kasvua ja menestymistä jarruttavat nyt olemattomat tai vaikeat kotimaan markkinat sekä referenssien puute. Vientimarkkinoille ja kohdemaan demohankkeisiin olisi helpompi päästä mukaan, kun asiakkaita, kassavirtaa ja esimerkkikohteita olisi jo kotirintamalta olemassa.
Pekka Himasen Sinisessä kirjassa (s. 86) todetaan, että Suomi hukkaa nyt paljon vientipotentiaalistaan: kilpailukykymittareiden mukaan olemme maailman huippua, mutta varsinaisten kilpailukykytulosten perusteella jäämme paljon alhaisemmalle tasolle. Suomalaisten pitäisi verkostoitua nykyistä paljon paremmin globaaleissa arvoverkostoissa. Tämä pitäisi toteuttaa laajana yhteishankkeena, jossa ovat mukana kansainvälisten vientiä edistävien tahojen lisäksi myös kansalliset toimet, joilla tuetaan alusta lähtien globaaliin kasvuun tähtäävää yrittäjyyttä Piilaakson tyyliin.
Nyt kun Intian ja Suomen välille ollaan virittämässä cleantech-yhteistyötä, olisi hyvä kytkeä siihen mukaan myös suomalaisia hybridienergia-alan start up -yrittäjiä ja katsoa heidän lähtökohdistaan, miten Suomen vientipalvelujen pitäisi mahdollistaa niiden kasvu ja kansainvälistyminen nykyisen kituuttamisen sijaan. Lisäksi pitäisi parantaa viennin markkina- ja asiakaslähtöisyyttä: teknologian ja tuntemattoman Suomen sijaan pitäisi myydä kohdemarkkinoille sovitettuja ratkaisuja, joiden toimivuus on pystytty jo osoittamaan. Lisäksi Ruotsin ja Tanskan etumatkaa voisi hyödyntää niin, että Cleantech Finlandin sijaan puhuttaisiin ennemmin Cleantech Nordicista.