Japani löysi innovaatioiden ekosysteemit

Miten maailman nopeimmin ikääntyvä yhteiskunta suhtautuu tulevaisuuteen? Optimistisesti, kirjoittaa Teppo Turkki.

”Ymmärsin vieraillessani vast’ikää Piilaaksossa, että tulevaisuuden innovaatiot syntyvät ekosysteemeissä, toisiaan syöttävissä yhteyksissä ja erilaisten toimijoiden sekä ihmisten vuorovaikutuksissa”, hehkutti Japani pääministeri Shinzō Abe avauspuheenvuorossaan Science and Technology in Society (STS) -foorumissa lokakuussa Kiotossa Japanissa. Ekosysteemien voiman Abe oli tajunnut tavattuaan erittäin luovia maailman luokan innovatiivisia japanilaisia start-up -yrittäjiä sekä tutkijoita Kaliforniassa.

”Kyse ei taida ollakaan siitä, että japanilaiset olisivat jotenkin lähtökohtaisesti tai ajattelussaan hierarkkisia tai epäluovia, vaan siitä miten ympärillä olevat järjestelmät ja rakenteet toimivat. Ekosysteeminen lähestyminen on Japanin tulevaisuuden voima”, Abe visioi.

Pääministeri Aben puhe ekosysteemeistä, tulevaisuuden vaihtoehtoisista energiaratkaisuista, robotiikasta suhteessa nopeasti ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin, nanoteknologiasta, yhteiskunnan tarpeista sosiaalisiin innovaatioihin kuvastaa hyvin miten Japani on alkanut muuttua ja suuntautua tulevaisuuteen.

Japani toden totta elääkin kiinnostavaa vaihetta.

Aktiivinen ikääntyvä yhteiskunta

Vuonna 2013 jo noin neljännes Japanin väestöstä oli yli  65-vuotiaita. Vuonna 2040 kolmannes väestöstä odotetaan olevan 65-vuotiaita ja yli. Edessä on käytännössä yhteiskunnallinen pakko kasvattaa innovatiivisilla keinoilla kansantaloutta sekä kehittää yhä edelleen japanilaista jo maailman huipulla olevaa teollisuutta.

Maailman nopeimmin ikääntyvänä yhteiskunnan Japani on nyt uusien sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden laboratorio. Ihmiset halutaan sofistikoituneilla hyvinvointipalveluilla pitää kiinni pidempään työelämässä, ja aktiivisina kansalaisina, jotka kykenevät vastaamaan omasta elämästään. Japanissa visioidaan, että vielä 80-vuotiaina iso osa ihmisistä jatkaa elämäänsä aktiivisina, tekevinä kansalaisina.

Japanin nykytaloudelle on asetettu ns. Abenomicsin kautta tavoitteeksi kunnianhimoinen kolmen prosentin talouskasvu. Jos tässä onnistutaan, niin Japanin BKT kasvaisi seuraavan kymmenen vuoden aikana 20-30 prosenttia nykyisestä. Kun työväki vähenee lähes neljä prosenttia vuoteen 2025 mennessä, kun väestö supistuu ja talouden koko pienenee, on ainoa keino ylläpitää kestävää taloutta tuottavuuden kasvu. Tämä taas edellyttää erittäin innovatiivisten uusien liiketoimintamallien rakentamista sekä uusia sosiaalisia sekä yhteiskunnallisia innovaatioita.

Pääministeri Aben uudistusten ”neljännen nuolen” tarkoitus on purkaa raskasta hallintoa ja lupakäytäntöjä sekä nopeuttaa byrokratiaa sekä vähentää regulaatiota. Käytännössä tämä tarkoittaa Japanin traditionaalisten toimintamallien revoluutiota, jota Japanin liittyminen Yhdysvaltojen vetämään TPP-vapaakauppajärjestelyyn tulee selkeästi nopeuttamaan. Tämän muutoksen ytimessä ovat mm. lännessä käytössä olevat toimintaprosessit ja johtamiskäytäntöjen osaaminen.

Tänään on jo selkeästi nähtävissä, että Japani on tullut aktiivisemmin mukaan globalisaatiokehitykseen ja avautumassa lisää ulkomaailman kanssa. Japanilaiset yritykset sijoittavat ja investoivat merkittävästi aiempaa enemmän ulkomaille. Pääasiassa sisämarkkinoilla olleet isommat yritykset hakevat uutta strategiaa muuttuakseen ”globaaleiksi” yrityksiksi, joilla on kansainväliset toimintaprosessit ja henkilöstöhallinto.

Digiloikka ja kaupungistumisen hyödyt

Japania tulee – kuten kaikkia moderneja kehittyneitä maita – muuttamaan digitalisaation nopea ja uusien digivälineiden tehokas käyttöön otto sekä hyödyntäminen. Japanissa digitaalisia palveluja sekä prosesseja rakennetaan kiinnostavasti kokonaisvaltaisesti ”end-to-end” filosofialla ja älykkäisiin digitaalisiin prosessi-innovaatioihin investoidaan merkittävästi. Erilaisissa palvelu- ja tuotantoprosesseissa kuten mm. kaupassa ja siihen liittyvässä logistiikassa tullaan internetin mahdollistamia palveluja hyödyntämään maksimaalisesti.

Japani satsaa Big Datan hyödyntämiseen erilaisissa analyyseissä, palvelujen ja tavaroiden hintojen muodostuksessa, markkinoinnissa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Johtamista ja erilaisia manageriprosesseja kehitettäessä Big Data ja sen avulla saatava analyysitieto on keskeistä. Automaatio, esineiden internet (IoT) ja robotiikka istutetaan lähes kaikkeen mihin voidaan, ja tuodaan lähemmäksi ihmisten arjen elämää. Älykäs ohjelmointi ja sofistikoituneet ohjelmistot mahdollistavat robottien käyttöä niin teollisissa kuin palvelutoiminnoissa – samalla korvaamassa kasvavaa työvoimapulaa.

Japani yhtenä maailman älykkäimmin kehittyneestä urbaaneimmista maista mahdollistaa sille toimia kaupungistumiseen liittyvien kehitystarpeiden, infrastruktuurin ja esimerkiksi vihreiden teknologioiden maailman kärkimaana – luoden samalla Japaniin uutta kilpailukykyistä osaamista ja teknologiaa. McKinsey arvioi, että pelkästään eteläisen Aasian infrastruktuuriin ja sen rakentamiseen tullaan investoimiaan 3.3. triljoonaa USD vuoteen 2030 mennessä.

Japani liputtaa uusien älykkäiden autojen puolesta: Tulevaisuuden energiaratkaisuissa Japani investoi vetyenergiaan. Teollinen 3D tulostus otetaan käyttöön ja älykäs robotiikka nähdään Japanin kilpailukykyä vahvistavana toimialana. Japanin hallituksen tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämispanostukset ja investoinnit fokusoituvat nyt uusiin hyvinvoinnin ja terveydenhoidon ratkaisuihin sekä teknologioihin, vihreään teknologiaan (Cleantech), uusiutuviin energiaratkaisuihin, älykkääseen rakentamiseen ja asumiseen sekä laitteisiin sekä tietenkin robotiikkaan.

Terveydenhuollon hallinnon uudistaminen kaiken A ja O

Tärkein ja ehkä Suomen kannalta kiinnostavin tulevaisuuden alue Japanissa on hyvinvoinnin ja terveydenhoidon ratkaisut, joihin Japanin on pakko innovoida nopeasti uusia palveluja ja ratkaisuja. Kasvavathan maan terveysmenot jo lähes neljä prosentin vuosivauhdilla ollen lähes 515 miljardia USD vuodessa vuonna 2025.

Ratkaisuja haettaessa Japanissa on kiinnitetty huomiota erityisesti terveydenhoidon hallinnon uudistamiseen digitalisaation keinoin. Lisäksi integroidaan aiemmin erillään olevia toimintoja kuten esimerkiksi diagnostisten käytäntöjä, standardoidun tiedon ja datan tuottamista sekä hallinnon maksu- ja kuluvirtojen hallintaa. Tulevaisuudessa halutaan hyvinvointi- ja terveyspalveluissa ottaa käyttöön mahdollisimman paljon etähoito- ja monitorointiratkaisuja sekä niihin liittyviä palveluteknologioita; kotihoitoa parannetaan, sairaalat erikoistuvat ja ihmisiä lähellä toimivia klinikka- ja lääkäripalveluja uudistetaan. Uusia geneerisiä lääkkeitä otetaan käyttöön, ja genomitietoa aletaan hyödynnetään diagnostiikassa.

Japanin ylpeydenaihe oli STS foorumissa Kioton yliopiston professori, kolme vuotta sitten niin Nobel- kuin Millenium-palkinnot saaneen Shinya Yamanakan työ kantasolututkimuksessa sen kautta syntyvissä lääketieteen uusissa läpimurroissa. Japani tuleekin satsaamaan erityisesti kantasoluhoitoihin, 3D printattuihin luusiirrännäisiin, robottikirurgiaan, erilaisiin biosensoreihin ja nanolaitteisin ja geeniterapiaan.

Japani aikoo syntyä Tokion olympiavuonna 2020 uusiksi.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.