Japanin tulevaisuusvisio: superälykäs yhteiskunta

Japanin tulevaisuusvisiossa ovat vahvasti mukana ihmiskeskeisyys ja yhteiskunnan rakenteelliset muutokset, kirjoittaa Teppo Turkki Viikon varrelta -blogissamme.

Osallistuin maaliskuun puolessa välissä Japanin keskeisimmän ennakointi- ja tutkimuslaitos The National Institute of Science and Technology Policy NISTEPin 7. tulevaisuuskonferenssiin Tokiossa. NISTEP, joka on toiminut jo lähes kolmekymmentä vuotta Japanin tärkeimpänä tulevaisuusinstituuttina, seuraa sekä ennakoi Japanin tulevaisuuden strategisia haasteita. NISTEP on myös kiinnostavalla tavalla eri ministeriöitä, teollisuutta, yrityksiä ja yhteiskuntaa läpileikkaava toimija. NISTEPin ytimessä ovat tiede- ja teknologiatutkimus sekä eri tulevaisuusskenarioiden ja politiikkasuositusten valmistelu.

NISTEPin vastikään julkaistussa uusimmassa 10. tiede- ja teknologiaraportissa Japanin tulevaisuusvisioon on tuotu vahvasti mukaan ihmiskeskeisyys ja yhteiskunnan rakenteelliset muutokset.

Tulevaisuuden Japani tulee muuttumaan radikaalisti ja avautuu suhteessa meneillään olevaan globalisaatioon. Seuraavat vuodet Japanin yhteiskuntaa läpäisevät lisääntyvä digitaalinen kommunikaatio ja erilaisten verkostojen vuorovaikutus. Japanin tulevaisuusvisiossa puhutaan ”superälykkäästä yhteiskunnasta” (supersmart society), joka haluaa olla maailman innovaatio-orientoitunein maa.

Superälykkäässä yhteiskunnassa tietoteknologian käyttö on levittynyt mahdollisimman laajalle; samalla, kun keinoälyratkaisut ja robotiikka kasvattavat Japanin tuottavuutta ja tuotteiden kansainvälistä kilpailukykyä, käytetään uusinta teknologiaa etenkin hoivapalveluissa, sairaanhoito- ja hyvinvointipalveluissa, älykkäässä liikenteessä sekä finanssipalveluissa.

Superälykkyys tarkoittaa myös sitä, että Japani valmistautuu kohtaamaan lukuisia ja yhtäaikaisia sosioekonomisia kriisejä sekä muutoksia. Näihin varautumiseen – ja tulevia tutkimus-, tiede ja teknologiainvestointeja varten Japanin hallitus päätti kuukausi sitten panostaa seuraavan viiden vuoden aikana prosentin maan koko valtaisasta bruttokansantuotteesta (203 miljardia euroa).

Nomura Research Institute ja Oxfordin yliopiston Martin Programme on Technology and Employment arvioivat viime vuoden lopulla julkaistussa tutkimuksessa, että yli puolet Japanin nykyisistä työtehtävistä siirtyy kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aikana keinoälyn ja robottien hoidettavaksi. Tutkimuksessa mallinnettiin 601 erilaista työtä, joita Japanin nykyiset 43 miljoonaa työntekijää suorittavat. Tietokonesimulaatiossa laskettiin, että tulevaisuudessa 66 prosenttia nykytöistä olisi mahdollista hoitaa keinoälyn ja robotiikan avulla. Eli 49 prosenttia Japani työväestöstä voidaan korvata älykkäällä teknologialla. Työtehtävät, joita tuleva muutos koskee, olivat pääasiassa tavanomaisia ja vähemmän koulutusta vaativia kuten hallintotyötä, kuljetusalan töitä, pankki- ja finanssialan suorittavaa sekä siivous- ja hotellialan töitä.

Tätäkin aihetta sivutaan 22.4. Foresight Friday-tilaisuudessa, jossa keskustellaan Aasian vaikutuksista Suomen tulevaisuuteen. Puhumassa kanssani tilaisuudessa on Tekesin Aasian ennakointiasiantuntija Sari Arho-Havrén. Tervetuloa mukaan.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.