Järjestöjen sivistystyö on toimintaa ja yhteisöllisyyttä

Järjestöissä ihmiset kokoontuvat vaikuttamaan itselleen tärkeiden arvojen ja päämäärien hyväksi. Muutoksen tekeminen on kansalaisjärjestöjen dna:ssa. Yhdessä oppiminen ja sivistys ovat muutoksen käyttövoimaa. Silti vain harva järjestö identifioi itsensä sivistystehtävänsä kautta, vaikka syytä olisi.

Opintokeskus Sivis toteutti Sitran Sivistys+:n kanssa projektina löytöretken, jonka aikana etsimme kestävää sivistystä järjestöistä. Syntyi sivistysvisio ja sivistyskompassi antamaan suuntaa järjestöjen sivistysidentiteetin löytämiseen. Kompassin pääilmansuuntia ovat:

• oppiminen ja sivistys
• sivistynyt yhteisö
• kestävyys ja eettisyys
• julkinen vaikuttaminen.

Monet elämäämme ja arvoihimme vaikuttaneet käytännöt ja yhteiskunnalliset muutokset ovat järjestöjen sivistystyön siivittämiä.

Tieto tai yksittäisten ihmisten toiminta ei riitä muuttamaan terveyskäyttäytymistä, lastensuojelua, sivistyksellisiä oikeuksia tai kulttuuriperinnön säilyttämistä. Kaikki nämä ovat asioita, joiden eteen kansalaisjärjestöt ovat toimineet ja vaikuttaneet. Muutoksen tekemiseen on tarvittu ajattelun avartamista, uskomusten ravistelua ja arvopuntarointia osana oppimista.

Sivistys on itsensä liittämistä muihin ihmisiin, yhteisöihin ja ympäristöön. Se on ymmärrystä oman toiminnan ja valintojen laajemmista vaikutuksista ja hyvän elämän uudelleen määrittelyä. Yhteisössä oppiminen syvenee sivistykseksi.

Tässä sivistystyössä järjestöillä on vahvuutensa.

Kestävä elämä on järjestöjen sivistystyön agendalla

Tarvitsemme tuoretta sivistysnäkökulmaa juuri nyt, kun etsimme ratkaisuja ihmiskuntaa ravisteleviin viheliäisiin ongelmiin kuten kestävyyskriisiin tai demokratian rapautumiseen. Kriisit koettelevat kykyämme uuden luomiseen.

Kestävän kehityksen teemat koettiin vielä muutamia vuosia sitten luonto- ja ympäristöjärjestöjen asiana. Vuonna 2020 Siviksen järjestöjen osaamistarveselvityksessä ja Soste ry:n järjestöbarometrissa näkyi selvä muutos: vaikuttamistyö ja osaaminen kestävästä kehityksestä nousivat esiin tärkeinä toimialasta riippumatta. Järjestöt tavoittavat kestävän kehityksen ulottuvuudet, taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden, osana oman toiminnan tarkoitustaan.

Löytöretkellä sivistystehtäväänsä ja suhdetta kestävän elämän edistämiseen kuvasivat esimerkiksi Kalevalaiset naiset ry ja Fingo ry. Kalevalaisten naisten sivistystehtävä kumpuaa kulttuurisesta kestävyydestä. Toiminta lisää tietoisuutta suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ja sen luontosuhteesta. Samalla se laajentaa ymmärrystä kulttuuriperinnön vaalimiseen myös monikulttuurisessa ympäristössä. Fingo ry määrittää sivistystehtäväkseen globaalin sivistyksen. Arvoina nousevat yhdenvertaisuus ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen reiluus ja oikeudenmukaisuus globaalisti.

Toiminnallisuus ja yhteisöllisyys syventää oppimista järjestöissä

Järjestöjen sivistystyö saa voimaa toiminnasta, vertaisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Yhdessä nämä tuottavat hyvän alustan uudistavalle oppimiselle. Uudistava oppiminen luo perustavanlaatuista uutta ajattelua suhteestamme elämäntapaamme ja ympäristöömme. Sen mahdollistajia ovat luovuus, toiminnallisuus ja reflektio.

Järjestöissä uusia taitoja ja ajattelumalleja voi soveltaa ja testata käytännössä. Näin toimivat mm. nuorten Tieto kiertoon -ryhmät, joissa vertaisryhmissä ja ylisukupolvisissa ryhmissä haettiin keinoja ilmastoahdistuksen torjumiseen ja kestävään elämäntapaan. Ryhmät hankkivat tietoa ja kokeilivat toimintatapoja mm. ilmastoystävälliseen ruokavalioon ja mielen hyvinvointiin. Oppiminen syveni kokeiluiden ja yhteisen reflektion kautta.

Vapaaehtoistoiminnassa on sivistystyön potentiaalia. Suomalaisista peräti 47 prosenttia yli 15-vuotiaista osallistui vapaaehtoistoimintaan vuoden aikana, kertoo Vapaaehtoistyö Suomessa 2021-selvitys. Oppiminen on tiiviissä yhteydessä vapaaehtoistoiminnan motivaatioihin auttamisen ja sosiaalisten motivaatioiden rinnalla. Etenkin naisia ja nuoria motivoi toiminnassa uuden oppiminen (mm. Yeung 2002, 2020).

Nuorisojärjestö 4H kuvasi toiminnassa oppimisen keskeisenä osana sivistystehtäväänsä. Järjestössä nuoret soveltavat kestävän kehityksen periaatteita kerhotoiminnassa ja omassa 4H-yrityksessään. Tekemällä oppien testataan arvojen toteuttamista ja osaamista koko toimijapolun ajan.  

Vapaaehtoistoiminta tuottaa myös uutta tietoa ja tiedontarpeita. Esimerkkinä Punaisen Ristin ystävätoiminnassa suomalaisten kokemaa yksinäisyyttä on tarkasteltu myös ilmiönä. Järjestön tuottama yksinäisyysbarometri auttaa avartamaan ymmärrystämme yksinäisyydestä ja sen torjumisesta. Tieto on tarpeellista sosiaalisen kestävyyden rakentamisessa.

Osallistumisen taitoja opitaan järjestöissä

Viheliäisten ongelmien edessä vaarana on toivon heittäminen. Viitteitä toivottomuuteen ja skeptisyyteen on myös Suomessa. OECD:n luottamusraportissa 2021 suomalaiset kokevat omat vaikuttamisen mahdollisuudet suhteellisen heikoiksi. Lisäksi osallistuminen kasautuu.

Myös osallisuustaidot on opittava. Järjestöt tarjoavat paitsi kanavan osallistumiselle myös paikan oppia osallistumisen, demokratian ja dialogin taitoja ja arvoa. Järjestöjä läpileikkaava sivistystehtävä onkin ihmisten voimaannuttaminen vaikuttamiseen.

Sivistystyö voi oppimisen ja osallisuuden vahvistamisen kautta lisätä näin myös toiveikkuutta. Sivistystyö järjestöissä on vaikuttamista ja yhdessä oppimista yhteiseksi hyväksi.  

Lähteitä ja luettavaa:

Järjestöbarometri 2020 – SOSTE

Järjestöissä me innostutaan. Oppiminen ja kestävä sivistys järjestötoiminnassa. (2021). Toim. Marion Fields. Opintotoiminnan Keskusliitto ry. Järjestöissä me innostutaan (ok-sivis.fi)

Järjestöjen osaamistarpeet ja koulutuksen trendit. (2020). julkaisu-sivis-osaamistarvekysely-2020.pdf (ok-sivis.fi)

Kestävän elämän muutosvoimaa järjestötoiminnasta. (2020). Toim. Kristiina Hannukainen. Opintotoiminnan Keskusliitto ry. kestavan_elaman_muutosvoimaa_jarjestotoiminnasta_opintokeskus_sivis.pdf (ok-sivis.fi)

Sivistys nousee yhteisöistä. (2022). Toim. Kristiina Hannukainen. Opintotoiminnan Keskusliitto ry. Sivistys nousee yhteisöistä (ok-sivis.fi)

Sivistysvisio (ok-sivis.fi)

Laininen, E. (2019). Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistymisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 20(5), 16–38. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/84515

Suomen Punainen Risti: Yksinäisyysbarometri 2022

Tieto kiertoon -malli – ALL-YOUTH (allyouthstn.fi)

Yeung, Anne Birgitta. (2020). Tärkein motiivi on auttamisen halu. https://kansalaisyhteiskunta.fi/tietopankki/tarkein-motiivi-on-auttamisen-halu/