Jatkuvan oppimisen mallin tulee tukea myös korkean osaamisen kehittämistä

Teknologinen kehitys muuttaa työtä kaikilla aloilla ja kaikissa tehtävissä. Samalla väestön ikärakenteen muuttuessa työikäisten määrä vähenee. Näiden syiden vuoksi nykyistä tutkintoon tähtäävää järjestelmää tulisi kehittää sellaiseksi, että se ketterämmin tukee työuran aikaista osaamisen kehittämistä.

OECD:n raportin Continuous Learning in Working Life in Finland kansainvälinen tietovertailu osoittaa, että Suomessa nimenomaan korkean osaamisen tehtävien määrä kasvaa suhteessa enemmän kuin muissa OECD-maissa.

Teknologisen kehityksen ja globalisaation myötä keskitason osaamisen tehtävät vähenevät Suomessa samaan tapaan kuin muissakin OECD-maissa. Sitä vastoin matalaa osaamista edellyttävien tehtävien määrä kasvaa Suomessa vertailumaita vähemmän.

Työn painottuminen korkean osaamisen tehtäviin on jo yksistään peruste noudattaa OECD:n katsauksen suositusta: Suomessa tulee rohkeasti etsiä ja kokeilla uusia työelämään kietoutuvia tapoja osaamisen kehittämiseen.

Koulutettu työvoima luo hyvinvointia

Miksi korkeaa osaamista vaativien tehtävien määrä kasvaa Suomessa enemmän kuin muualla?

Kotimaisista tutkimuksista tiedämme, että kehityksen taustalla on Suomen vahva perinne osaamiseen panostavana maana. Kun hyvin koulutettua työvoimaa on laajalti tarjolla, kehitys vauhdittaa itse itseään: osaavat työntekijät suoriutuvat korkeaa osaamista vaativasta työstä, kehittävät työtä edelleen ja innovoivat, ja syntyy uutta, korkeaa osaamista edellyttävää työtä.

Tällaisen työelämän rakennemuutoksen avulla teknologian kehityksen uudet mahdollisuudet muuntuvat yritysten ja kansantalouden korkeammaksi tuottavuudeksi ja mahdollistavat sitä kautta hyvinvoinnin.

Toinen työn muutokseen vaikuttava tekijä on kansainvälinen kauppa. Kun teknologinen kehitys ja sääntelyn purku ovat aikanaan vauhdittaneet globalisaatiota, on tullut mahdolliseksi ja kustannuksiltaan edulliseksi siirtää kokonaisia toimintoja, ja myös yksittäisiä tehtäviä, maasta toiseen. Vaikutukset erilaisiin työtehtäviin ovat samansuuntaiset: korkean osaamisen työt ja toisaalta kohtaamista edellyttävät palvelutyöt ovat jääneet Suomeen, kun keskitason osaamista vaativaa työtä on siirtynyt muualle.

Kolmas tekijä on ikärakenteen muutos. Osaajien tarve korostuu, kun työikäisten määrä pienenee. Jos haluamme säilyttää nykyisen hyvinvoinnin tason, on pienenevän työvoiman pystyttävä saamaan aikaiseksi enemmän. Talouden termein puhutaan kokonaistuottavuuden kasvusta. Sen aikaansaamiseksi tarvitaan teknologista kehitystä sekä uusien ideoiden syntymistä, leviämistä ja tuotannossa hyödyntämistä – siis korkeaa osaamista.

Keskinäisriippuvuuksien maailmassa globaali kilpailu osaamisesta kiristyy, ja osaajia koulutetaan yhä enemmän ja korkeammalle myös muissa maissa. Suomen vienti kilpailee korkeaan osaamiseen pohjautuvilla tuotteilla ja palveluilla. Jos haluamme pärjätä kansainvälisillä markkinoilla pitkällä aikavälillä, menestyksemme perustuu korkeaan osaamiseen ja sen tuottamaan lisäarvoon.

Rahoitus on yksi keino ohjata jatkuvaa oppimista

Jotta Suomi voisi nykyistä tehokkaammin vastata osaamistarpeisiin, OECD:n raportissa kannustetaan pohtimaan kokonaan uusia jatkuvan oppimisen rahoitusratkaisuja.

Raportin mukaan aikuiset opiskelevat julkisrahoitteisen koulutusjärjestelmän tarjoamassa tutkintokoulutuksessa, koska se on maksutonta. Tutkinto-opiskelu kestää pitkään, mikä tukee huonosti nykyistä nopeatempoisempaa työelämälähtöistä osaamisen kehittämistä.

Raportti esittelee esimerkkejä muissa maissa käytössä olevista rahoitusmalleista, joiden avulla aikuisille suunnattua koulutustarjontaa voidaan ohjata työelämän tarpeiden mukaan. Uudenlaiset rahoitusmallit voisivat houkutella myös yksityisiä toimijoita ja näin tukea työelämälähtöistä oppimista tarjoavien koulutusmarkkinoiden kehittymistä.

Jatkuvaa oppimista uudistettava kokonaisuutena

OECD:n katsauksessa todetaan, että työuran aikaisen osaamisen kehittämisen rahoitukseen liittyvät ratkaisut eivät ole yksinkertaisia, eikä niitä pidä lähteä tekemään yksittäisinä toimenpiteinä. Vaarana on, että kannustimeksi tarkoitettu yksittäinen ratkaisu kääntyykin itseään vastaan ja johtaa päinvastaiseen tulokseen.

Koska osaaminen on Suomelle kriittinen menestystekijä, on tämä huomio syytä pitää mielessä. Raportti suosittaakin, että jatkuvan oppimisen järjestelmää on tärkeää kehittää kokonaisuutena: se tarvitsee laaja-alaisen, eri toimijat ja hallinnonalat yhdistävän strategian.