sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Jatkuva uuden oppiminen on tulevaisuuden työelämän ydintä, niin yksilön kuin yritysten ja yhteiskunnan menestyksen takaamiseksi. Osaamisen kehittämistä työuran aikana tarvitaan kaikilla aloilla ja kaikilla tasoilla. Laadukkaiden tulevaisuuden tarpeisiin vastaavien jatkuvan oppimisen muotojen kehittämisen mahdollistamiseksi tarvitaan sitä tukeva rahoitusmalli. Tämänhetkisen yliopistojen rahoitusmallin mukainen kahden prosentin osuus koulutuksen rahoituksesta ei kannusta riittävään jatkuvan oppimisen muotojen kehittämiseen.
”Kahden prosentin osuus koulutuksen rahoituksesta ei kannusta jatkuvan oppimisen muotojen kehittämiseen.”
Aktiivista aikuisopiskelijaa havainnollistava kuvitteellinen Aili Ahkera on esimerkillinen työntekijä, joka haluaa menestyä ja oppii uutta tavoitteellisesti. Hän työskentelee yrityksessä, jossa jatkuva kouluttautuminen on välttämättömyys kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Työnantaja järjestää monipuolista koulutusta, jota Aili aktiivisesti hyödyntää. Aili haluaa myös laajentaa osaamistaan juridiikan alalle ja siirtyy avoimen yliopiston kautta tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon aikuiskoulutustuen turvin. Aikuiset oppijat ovat erilaisia. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston palvelumuotoiluprojektin taustatutkimuksen osoittamista neljästä opiskelijatyypistä Aili Ahkera on Määrätietoinen. Hänen rinnallaan osaamistaan avoimessa yliopistossa kehittävät Suoriutujat, Inspiroitujat ja Löytöretkeilijät – Suomen tulevaisuuden tekijöitä kaikki. Erilaiset oppijat ja erilaiset oppimisen tarpeet ja tavoitteet edellyttävät erilaisia oppimisen ja sen tuen muotoja.
Aili on hyvässä asemassa. Avoimen yliopiston saavutettavuus ja joustavuus ovat sopineet mainiosti Ailin kiireiseen elämänvaiheeseen. Hänen työnantajansa kannustaa ja tukee kouluttautumista. Mutta mikä onkaan vaikkapa omaa uraansa vielä etsivän Esa Etsijän tilanne?
Jatkuva oppiminen on polarisoitunut. Korkeakoulujen avoimet opintotarjonnat eivät tällä hetkellä tue tasa-arvoisesti kaikkia osaamisen kehittämistä tarvitsevia.
Joustavia ja palvelevia opintoja tarvitaan kaikille
Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen rahoitusmallissa 2017-20 on varattu 41%:n rahoitusosuus koulutukseen. Kokonaisrahoituksesta 2%:n osuus on kohdennettu jatkuvaan oppimiseen, mikä sisältää avoimen yliopisto-opetuksena, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksina suoritetut opintopisteet.
Koska jatkuvan oppimisen rahoitus on nyt niukkaa, ovat avoimet yliopistot kehittäneet tehokkaita oppimisen muotoja volyymialoille. Tarjonnassa on runsaasti kasvatus- sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalojen perus- ja aineopintokokonaisuuksia.
”Avoimista yliopisto-opinnoista on tullut korkeakoulutettujen keino kehittää osaamistaan.”
Kärjistäen voi todeta: avoimista yliopisto-opinnoista on tullut korkeakoulutettujen työelämässä toimivien, keski-ikäisten naisten keino kehittää osaamistaan. Tämä ei riitä vastaamaan nopeasti muuttuvan yhteiskunnan ja yritysten tarpeita.
Hektisen työelämän ja jatkuvan oppimisen yhdistämisen perusedellytys on opintojen suorittamisen joustavuus. Digitaalisuus ja verkko-opinnot ovat lisänneet avoimien yliopisto-opintojen saavutettavuutta ja omaehtoisuutta opiskelijan näkökulmasta. Tämä suotava kehitys jatkuu varmasti tulevaisuudessakin.
Jatkuvan oppimisen tarpeet rahoitusmallin taustaksi
Samasta suoritusperustaisesta rahoitusosuudesta kilpaileminen ohjaa avoimia yliopistoja tarjoamaan ensisijaisesti tehokkaasti suoritettavia opintoja. Avoimien yliopistojen koulutustarjonnassa ovatkin korostuneet omaehtoisesti suoritettavat verkko-opinnot. Näin opintojen valikoimista on karsiutunut esimerkiksi räätälöityjä, työelämäläheisiä sekä kontaktiopetuspainotteisia opintoja, jotka voisivat auttaa vaikkapa Esa Etsijää nopeammin tavoitteellisen oppimisen tuloksiin. Kilpailuasetelma on myös jarruttanut yhteistyötä. Tällä hetkellä maassamme on 14 avointa yliopistoa, jotka vastaavat esimerkiksi digitaalisen materiaalin tuotannostaan ja pedagogisista sekä hallinnollisista tietojärjestelmistä itsenäisesti. Avointen yliopistojen arvot ovat hyvin samansuuntaiset ja maaperä yhteistyön edistämiselle olisi hedelmällinen. Yhtä lailla yhteistyö avoimen ammattikorkeakoulun kanssa on vielä kapeaa, mutta mahdollisuuksia täynnä.
Tuleva yliopistojen rahoitusmalli vaikuttaa suoraan tulevaisuuden jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin Suomessa. Sen tavoitteena pitää olla tarpeisiin vastaava tasokas koulutustarjonta, jonka suorittamiseen suurella osalla suomalaisista on mahdollisuus sekä riittävä oppijoille tarjottava ohjaus. Kannustimet jatkuvan oppimisen mahdollistajien yhteistyöhön toisivat avoimen korkeakouluopintojen asiantuntijat saman pöydän ääreen kehittämään verkostomaisesti toteutettujen monialaisten opintojen tarjontaa kaikille niitä tarvitseville.
Miten jatkuvan oppimisen panostukset jakautuvat koulutuksen tuottajien, työnantajien ja oppijoiden välillä? 3.10. julkaistava Sitran selvitys tarjoaa tilannekuvan jatkuvan oppimisen rahavirroista tämän päivän Suomessa. Tervetuloa seuraamaan julkistusta verkossa.
Lue lisää
Näkökulmia elinikäiseen oppimiseen.