Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 2 min

Jatkuvan oppimisen uudistukseen tarvitaan sitoutumista yli hallituskausien

Parlamentaarinen työryhmä on linjannut jatkuvan oppimisen politiikkaa. Uudistuksessa otetaan hyvin huomioon elinikäisen oppimisen laaja-alaisuus. Kunnianhimoinen uudistus voi onnistua, kun sen toteutukseen sitoudutaan yli hallituskausien.

Kirjoittajat

Helena Mustikainen

Johtava asiantuntija, Ratkaisut

Perttu Jämsén

Asiantuntija (pitkällä vapaalla), Ratkaisut

Julkaistu

Kompleksisten haasteiden ratkaiseminen vaatii hallituskaudet ja sektorirajat ylittävää pitkäjänteistä yhteistyötä. Parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistuksen työryhmän linjaukset on valmisteltu laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Työn tavoitteena on kokonaisvaltainen uudistus, joka varmistaa jokaiselle työikäiselle mahdollisuuden kehittää osaamistaan.

Jatkuvan oppimisen uudistuksen onnistuminen edellyttää, että aloitettu pitkäjänteinen työ jatkuu myös seuraavilla hallituskausilla. Sitra pohjusti parlamentaarista uudistustyötä fasilitoimalla 30 keskeisen yhteiskunnallisen toimijan näkemyksen elinikäisen oppimisen Suomesta. Sitra myös tuki meneillään olevan parlamentaarisen uudistuksen käynnistämistä syksyllä 2019 ja jatkaa tiedon tuottamista tulevien uudistusten tarpeisiin.

Jo elinikäisen oppimisen tahtotilan valmistelussa keskeiseksi haasteeksi tunnistettiin rahoitus. Erityisesti työikäisten mahdollisuudet kehittää osaamistaan vaihtelevat. Ja lasku työikäisten osaamisen kehittämisestä jakautuu tilanteen mukaan työnantajalle, valtiolle ja oppijalle itselleen. Se, miten työikäisten osaamisen kehittämisen kustannukset tulevaisuudessa katetaan, on edelleen ratkaisematta.

Sitran marraskuussa julkaisema muistio Ilmiölähtöisen johtamisen näkökulma elinikäiseen oppimiseen valottaa sitä, miten julkisen rahoituksen vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä voidaan vahvistaa, sekä esittelee muiden Pohjoismaiden elinikäisen oppimisen johtamisen rakenteita. Sitra kokoaa myös parhaillaan tietoa elinikäisen oppimisen vaihtoehtoiskustannuksista, eli siitä, millaisia menoja syntyy, kun osa ihmisistä jää työn ja osaamisen kehittämisen ulkopuolelle.

Avoin ja jatkuva dialogi päättäjien, virkakunnan, työmarkkinaosapuolten ja koulutuksen järjestäjien välillä takaa sen, että haastavatkin uudistukset saadaan aikaan. Mitä konkreettisempiin kysymyksiin uudistus etenee, sitä tärkeämpää on jatkuva yhteisen tilannekuvan päivittäminen ja tiivis vuoropuhelu uudistusten toteutustavoista.

Mistä on kyse?