Jättäisitkö lapsellesi miljoonan velan?

Tämän kesän helle tuskin on jättänyt ketään kylmäksi. Lämpötilaennätyksiä on rikottu ympäri maailman ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin.

Kesän ikävät uutiset kulminoituivat maailman johtavien ilmastotutkijoiden selvitykseen. Sen mukaan jo kahden asteen lämpeneminen saattaa käynnistää ”dominoefektin”, jossa ilmaston lämpeneminen ruokkii itse itseään.

Globaalisti ilmasto on lämmennyt jo noin yhden celsiusasteen. Suomessa lämpeneminen on jo kahden asteen tienoilla. Nykyisillä sitoumuksilla maailma on menossa kohti 3-4 asteen lämpenemistä.

Tiedeyhteisöstä tulevista voimakkaista varoituksista ja jo kokemistamme ikävistä maistiaisista huolimatta ilmastotoimet laahaavat perässä. Teemme aivan liian vähän, aivan liian hitaasti.

Monet kansalaiset ovat Suomessa alkaneet tarkastella omia päästöjään, mutta katse on kääntynyt erityisesti poliittisiin päättäjiimme: olemmehan valinneet päättäjämme hoitamaan myös vaikeita asioita yhteiskuntamme hyväksi.

Ilmastonmuutos on vaikeista asioista viheliäisin. Sen taklaamiseksi täytyy tehdä toimia, jotka saattavat lyhyellä tähtäimellä nostaa kustannuksia, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ne johtaisivat suurempien kustannusten ja kärsimysten välttämiseen. Mitä vähemmän leikkaamme päästöjä nyt, sitä enemmän meidän täytyy vähentää niitä tulevaisuudessa.

Tämä ei hallituksen viimeisen budjettiriihen ja eduskuntavaalien lähetessä ole houkutteleva viesti kaikille äänestäjille ja siksi tarpeeksi kunnianhimoisiin poliittisiin päätöksiin voi olla vaikea tarttua.

Kiperien päätösten siirtäminen tulevaisuuteen tarkoittaa kuitenkin sitä, että ilmastolaskun maksu lykkääntyy ja korkeat korot kasvavat.

Tilanne olisi sama kuin me vanhempina ottaisimme miljoonalainan lapsiemme nimiin ja omaan käyttöömme – toivoen lasten keksivän keinot velan maksamiseen tulevaisuudessa.

Ekonomisteilla, kuten aina, on selkeä ja toimiva ratkaisu – hinta kasvihuonekaasupäästöille. Kansainvälisesti kattava päästökauppa olisi paras ratkaisu. Harmillisesti siitä sopiminen ja sen täytäntöön paneminen näyttää vaativan liikaa aikaa, jota meillä ei enää ole.

Jonkun maan täytyy siis ottaa johtajuus.

Olemme Suomessa osoittaneet ajoittain hienoa johtajuutta ilmastotyössä. Olemme ensimmäisenä maana ottaneet käyttöön hiiliveron jo vuonna 1990, ja nyt olemme EU:n edelläkävijämaiden joukossa vaatimassa EU:n 2030-päästövähennystavoitteiden kiristämistä 55 prosenttiin – jos ei aivan Pariisin sopimuksen mukaiselle polulle, niin lähelle sitä.

Suomessa on jo pitkään puhuttu ekologisesta verouudistuksesta. Ajatuksena on siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen.

Suomessa ympäristöverojen osuus julkisista verotuloista on kasvanut vuosien 2008-2017 välillä 6,1 prosentista 7,1 prosenttiin, mutta työn verotuksen osuus on pysynyt 70 prosentin tuntumassa. Tähän asti tehty työ vihreän verouudistuksen saralla jää siis käytännössä piiloon pyöristysten alle. Olisi pystyttävä parempaan.

Ekologisen verouudistuksen ohella Suomen tulee tehdä myös muita toimenpiteitä. Kiireellisimpiä ovat päästövähennystavoitteemme päivittäminen Pariisin sopimuksen vaatimalle tasolle eli 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, turpeen polton lopettaminen ja fossiilitukiaisten muuttaminen innovaatiotuiksi.

Edelläkävijämaan esimerkki varmasti myös kannustaa muita maita kiihdyttämään omia ilmastotoimiaan. Tällöin kysyntä edelläkävijöiden kehittämille ratkaisuillekin kasvaa globaaleilla markkinoilla.

Päättäjämme ovat vaikeiden päätösten edessä budjettiriihessä. Pöydällä on monia isoja ja vaikeita asioita, joilla on suuri merkitys kansantaloutemme kehityksen ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin kannalta. Monet intressiryhmät esittävät äänekkäästi vaatimuksiaan, kuten demokratiaan kuuluu.

Päättäjiemme on kuitenkin pystyttävä näkemään metsä puilta ja keskittymään kansakuntamme kohtalonkysymyksiin. Ilmastonmuutos ei katso vaalikalenteria, joten toimia täytyy tehdä jo nyt – eikä siirtää niitä seuraavalle vaalikaudelle.

Ilmastonmuutoksen osalta pidettäköön kulunutta vuotta viimeisenä varoituksena.

Toivomme päättäjiltämme paitsi viisautta nähdä mitä pitäisi tehdä, myös rohkeutta toimia.

Itse emme halua ottaa miljoonalainoja tyttäriemme nimiin tuhlataksemme rahat nykyhetken kulutukseen.

Lue lisää

Uraauurtava selvitys osoittaa ilmasto-ongelmaan keskeisen ratkaisun