Valmistuksen ulkoistamista halpatuotantomaihin ei enää voida kutsua trendiksi, se on pikemminkin käytäntö. Kiristyvä hintakilpailu pakottaa valmistajat etsimään kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Sitä mukaa kun tietotaito nousee halpatuotantomaissa, yhä useampi yritys siirtää tuotantoaan niihin, tällä hetkellä etenkin Kiinaan.
Miten pohjoismaiset yritykset voivat enää olla kilpailukykyisiä tällaisessa maailmantaloudessa? Pääkilpailijat eivät enää löydy naapurikylien konepajoista, vaan toiselta puolelta maapalloa, missä palkat ovat murto-osan länsimaiden palkkatasosta. Jos suomalaiselta alihankkijalta tällä hetkellä kysytään, miksi juuri heiltä kannattaa ostaa, saa useimmiten vastaukseksi lyhyen hiljaisuuden jälkeen nöyrällä äänensävyllä lausutun ”no, meillä on kyllä paras laatu”. Tämä oli riittävä perustelu vielä kymmenen vuotta sitten, mutta onko ”paras laatu” todellakin vielä kilpailuetu, josta asiakkaat ovat valmiit maksamaan enemmän?
Talouskriisi on paljastanut Suomen alihankkijoiden haavoittuvuuden. Monen pk-yrityksen johto repii hiuksiaan isojen suomalaisten teollisuuskonsernien viennin laskun tahtiin. Mitä sitten pitäisi tehdä? Kun ruotsalaisilta sisäänostajilta kysytään, mitä mieltä he ovat suomalaisista yrityksistä, vakiovastaus on, että suomalaiset yritykset osaavat asiansa, mutta ovat aivan liian kalliita. Ruotsalaisen mielestä suomalaisyritys saattaa hyvinkin tarjota parasta laatua, mutta jos riittäväkin laatu kelpaa, niin miksi tarjota parempaa liian kalliilla?
Moni näkee paremman hinta/laatu –suhteen halpatuotantomaiden tuotannossa ratkaisevana kilpailuetuna. Olen monta kertaa kuullut ruotsalaisten sisäänostajien sanovan, etteivät he halua maksaa enemmän siitä, että tuotteista tehdään liian korkealaatuisia. Se, että pelti kiiltää enemmän kuin kilpailijoilla, ei siis ole mikään varsinainen kilpailuetu.
Epäilemättä tässä herää kysymys, tehdäänkö Suomessa vientimarkkinoille liian korkealaatuisia tuotteita kilpailukyvyn kustannuksella? Ehkä ruotsalaisille riittäisi tuote, jonka laatu noudattaa ruotsalaisten periaatetta ”lagom är bäst”. Tarpeeksi hyväkin kelpaa, kunhan se on hinnaltaan oikealla tasolla.
Muullakin kuin laadulla voi kilpailla. Kuunnelkaa asiakkaita, osoittakaa kiinnostusta ja olkaa joustavia. Lyhyesti sanoen – kuunnelkaa ja tarjotkaa sitä, mitä asiakas haluaa.
Johannes Paloheimo
Seniorikonsultti Johannes Paloheimo on ollut Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin (FINSVE) palveluksessa vuodesta 2007 lähtien. Hän tekee toimeksiantoja mm. metalli- ja konepajateollisuuden, elektroniikka-, tietotekniikka-, prosessi-, rakennus- ja kemianteollisuuden aloilla.