Kaikki olennainen Pariisin ilmastokokouksesta

Tänään maanantaina alkavan Pariisin ilmastokokouksen tavoitteena on kattava ja kaikkia osapuolia sitova sopimus, joka tulisi voimaan vuonna 2020. Oras Tynkkynen listaa 12+1 faktaa kokoukseen liittyen.

1) Mikä Pariisin kokous?

Pariisissa pidetään järjestyksessään 21. YK:n ilmastokokous. Kokouksessa valtiot käsittelevät YK:n ilmastosopimukseen liittyviä asioita.

2) Miksi kokous on tärkeä?

Pariisissa on tarkoitus hyväksyä uusi ilmastosopimus vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Kokous vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka hyvin ilmastonmuutoksen torjumisessa onnistutaan.

3) Mitkä ovat keskeisiä kiistoja?

Linjattavana on tukku asioita. Kärkipäässä on, miten velvoitteita jaetaan teollisuus- ja kehitysmaiden kesken, miten tavoitteita ja toimia seurataan ja arvioidaan sekä miten köyhien maiden ilmastotyötä rahoitetaan.

4) Miten Pariisissa neuvotellaan?

Neuvotteluja käyvät valtioiden edustajat erilaisissa kokoonpanoissa. Keskusteluja jaetaan aiheittain ja virallisuuden mukaan niin, että sopua haetaan välillä pienissä, epävirallisissa porukoissa.

5) Minkä pohjalta keskustelut käydään?

Neuvottelujen pohjan muodostavat rinnakkaispuheenjohtajien luonnokset sopimukseksi ja kokouspäätökseksi. Teksteistä on laadittu ja laaditaan vielä monia eri luonnoksia.

6) Ketkä vetävät neuvotteluja?

Kokousta vetävät emäntämaan ministeri ja neuvottelujen rinnakkaispuheenjohtajat ilmastosopimuksen sihteeristön tuella. Apuna on neuvottelijoita ja ministereitä, jotka edustavat eri maaryhmiä.

7) Ketkä ratkaisevat lopputuloksen?

Muodollisesti ilmastoneuvotteluissa päätetään valtioiden kesken yksimielisesti. Käytännössä suurilla mailla (kuten Kiina, USA ja Intia) ja maaryhmillä (mm. EU ja Afrikka) on ratkaiseva rooli.

8) Miksi kokous on niin iso?

Pariisin odotetaan yli 40 000:ta osallistujaa. Isojen valtioiden valtuuskunnissa voi olla yli satakin henkilöä, mutta valtaosa kokousosallistujista on järjestöjen tarkkailijoita ja toimittajia.

9) Mikä on kokouksen hiilijalanjälki?

Tuhansien ihmisten matkat ja majoitukset aiheuttavat päästöjä, mutta osuus on mikroskooppisen pieni suhteessa siihen, mikä vaikutus kokouksen päätöksillä onnistuessaan on. Emäntämaa Ranska pyrkii minimoimaan kokouksen päästöt ja kompensoi loput rahoittamalla päästövähennyksiä toisaalla.

10) Miten voin seurata kokousta?

Kokoukseen voivat osallistua vain siihen rekisteröityneet ihmiset, mutta neuvottelujen avoimet osat lähetetään suorana verkossa. Hyvin kärryillä pysyy myös seuraamalla kirjoittamiani tekstejä ja viserryksiä .

11) Miten kiristynyt turvallisuustilanne vaikuttaa neuvotteluihin?

Toisaalta tiukat turvatoimet hankaloittavat käytännön järjestelyjä, kuten kokousalueelle pääsemistä. Toisaalta uhka saattaa hitsata maita yhteen ja kasvattaa paineita osoittaa kansainvälisen yhteistyön toimivan.

12) Milloin kokous ratkeaa?

Virallisesti kokouksen pitäisi päättyä perjantaina 11.12. iltapäivällä. Näin ei tule käymään, vaan kokous venyy vähintään aamuyöhön – mahdollisesti jopa sunnuntain puolelle.

+1) Mikä on kokouksen lopputulos?

Moni tulos on vielä mahdollinen, ja se selviää pian. Todennäköisin kehityskulku on, että Pariisista saadaan sopimus, joka on hyvä alku mutta ei riitä rajoittamaan ilmastonmuutosta siedettävälle tasolle.