Kasvun mahdollistaminen on maratonlaji

Pääministeri Petteri Orpon toimeksianto Risto Murron johtamalle Kasvuriihi-työryhmälle oli lähtökohdiltaan haastava: hakea lääkkeitä Suomen talouskasvun vauhdittamiseen. Jos halpoja ja kasvua nopeasti kiihdyttäviä toimenpiteitä roikkuisi alaoksilla isoina terttuina, ne olisi jo toteutettu. Siksi jo pääministerin haasteeseen tarttuminen ja esitetyt 41 toimenpide-ehdotusta on kunnioitettava suoritus.

Suomella on tunnetusti lyhyen ja pitkän aikavälin haasteita. Lyhyellä aikavälillä hidas kasvu ja julkisen sektorin budjettialijäämä ovat niistä akuuteimpia. Pidemmällä aikavälillä taas ongelmista tärkeimpiä ovat tuottavuuskasvun haasteet, julkisen talouden kestävyysvaje ja kasvava ekologinen korjausvelka.

Kasvuriihen raportissa on nopeiden toimien ohella myös Suomen pitkän aikavälin näkymiin vaikuttavia ehdotuksia. Talouskasvun näkökulmasta niiden tarve on ilmeinen. Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä, jotka kasvavat suuriksi Suomessa.

T&K-toiminta virinnyt jo – osaaminen ja työvoiman saatavuus kriittisiä

Kasvuriihen raportti listaa useita toimenpiteitä, jotka tutkitusti parantavat yritysten kasvun edellytyksiä.

Pitkällä aikavälillä tehokkaimmaksi toimeksi Risto Murto nimesi tutkimus- ja kehittämisinvestointien lisäämisen. Tässä liikettä on onneksi jo nähtävissä.

Yritysten T&K-menot kääntyivät kasvuun jo vuonna 2017, ja päätökset julkisesta T&K-lisärahoituksesta ovat parantaneet näkymiä entisestään. Kasvuriihen listaamien toimenpiteiden ohella etenkin yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön lisääminen on nähty tärkeänä T&K-toiminnan kiihdyttämisessä ja soveltamisessa. Sitra kehittää tällaista yhteistyötä yhdessä Innokaupunkien kanssa.

Talouskasvu syntyy yrityksissä, mutta toimintaympäristö vaikuttaa kasvun mahdollisuuksiin huomattavasti. Yritykset tarvitsevat ennen kaikkea osaavaa työvoimaa. Tähän Kasvuriihi esitti lääkkeiksi korkeakoulujen aloituspaikkojen ja kansainvälistymisen lisäämistä ja sitä, että korkeakoulutettujen nuorten osuus nostetaan kohti 50 prosenttia. Nämä toimet auttavat osaamispuoleen.

Tosin ikääntyvässä Suomessa paitsi osaaminen myös työvoiman saatavuus muodostuu nopeasti kasvun pullonkaulaksi. Sote-alan osuus työllisistä on noussut 2000-luvulla 13 prosentista 18 prosenttiin. Naisista jo lähes kolmannes työskentelee sote-alalla, ja hoivan tarve vain jatkaa kasvuaan.
 
Jos työikäisen väestön määrä supistuu samalla kun soten työvoimantarve kasvaa, muut yritykset joutuvat kilpailemaan nopeasti supistuvasta työvoimasta. Työvoiman saatavuudesta tulee entistä pahempi kasvun pullonkaula.

Ilman maahanmuuttoa eli ns. ”rajat kiinni” -skenaariossa Suomen työikäisen väestön määrä romahtaisi puolella miljoonalla henkilöllä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Myös työperäisen maahanmuuton lisääminen on kriittisen tärkeää Suomen kasvupotentiaalin kannalta.

Tekoäly ja vihreä siirtymä mahdollisia kasvun lähteitä

Kasvun lähteinä Kasvuriihi nostaa esiin tekoälyn ja vihreän siirtymän, ja korostaa näkemyksellisesti näihin liittyvää EU-vaikuttamista. Euroopan unionilla on paljon valtaa niin tekoälyn sääntelyyn kuin vihreän siirtymän vauhdittamiseen.

Tekoälyn hyödyntäminen on mahdollisesti yksi Suomen talouden kohtalonkysymyksistä. Se tarjoaa mahdollisuuksia talouskasvun kiihdyttämiseen ja toisaalta kustannusten hillintään. Myös Sitrassa on käynnissä hankkeita, jotka tukevat tekoälyn käyttöönottoa julkisella sektorilla. Parhaillaan on auki rahoitushaku ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon kokeiluihin (päättyy 17.4.). Maaliskuussa päättyi rahoitushaku ratkaisuille, jotka edistävät datan ja tekoälyn hyödyntämistä tuottavuuden parantamiseksi. 

Vihreä siirtymä kannattaa huomioida kasvutoimissa riittävän suurella painoarvolla. Siihen liittyvät toimenpiteet vaikuttavat Suomen pitkän aikavälin näkymiin sekä ekologisen korjausvelan hillinnän että talouskasvun näkökulmasta.

Investointien lisääminen ei riitä, kun haasteena on yritysten heikko tuottavuuskasvu

Myös geopoliittisen tilanteen radikaalilla muutoksella on iso merkitys. Pelkästään Saksan päätös 1 000 miljardin euron investointiohjelmasta puolustukseen ja infraan on huomattava talousuutinen. Mittaluokkaa kuvaa se, että Saksan kiinteiden investointien arvo oli viime vuonna vajaat 900 miljardia euroa. Vaikka investointiohjelma jakautuisi pitkälle ajalle, kyse on valtavasta rahamäärästä, jonka vaikutukset heijastuvat koko EU-alueelle. 

Isossa kuvassa Suomen talouskasvu riippuu yritysten tuottavuuskasvusta. Pelkkä investointien lisääminen ei siten riitä. Yrityksellä on ensin oltava järkevä investointikohde, jolle on positiivinen tuotto-odotus. Muuten yritys ei investoi tai investointi menee hukkaan.

Tuottavuuskasvu tehdään kasvuhakuisissa edelläkävijäyrityksissä. On hyvä muistaa, että Suomen nykyinen työvoima on koulutettu keskimäärin yli 20 vuotta sitten, ja tänä päivänä menestyvät kasvuyritykset ovat tehneet ensimmäiset kasvuinvestointinsa vuosia, kenties kymmeniä vuosia sitten.

Kasvu vaatii pitkäjänteistä työtä sekä kasvajilta että mahdollistajilta. Samalla kun etsitään nopeita toimia tämän päivän haasteisiin, on luotava pohjaa tulevaisuuden kasvulle.

Sitran uusi strategia tuli voimaan syksyllä 2024. Talouden kestävän kasvun vauhdittaminen ohjaa entistä vahvemmin kaikkea Sitran työtä ja valintoja.