sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Meillä on ollut etuoikeus olla mukana Sitran koulutuksessa oppimassa ja pohtimassa kuinka dialogi voi tuoda ihmisiä yhteen, lisätä ymmärrystä ja olla avaamassa tietä uusille ratkaisuille. Koulutuksen käytännön jaksolla jalkauduimme itse konkreettisesti osallistumaan dialogeihin. Ryhmämme dialogin aiheena oli ”Kansalaistoiminnan rooli aktiivimallissa” ja paikkana Helsingin Diakonissalaitoksen Pihala-rakennus.
Koulutuksen aikana pohdimme monta kertaa turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin tärkeyttä dialogin onnistumiselle. Mielessä pyörivät lukuisat mielikuvat television keskusteluilloista, joissa ennemminkin väitellään vastapuolten kanssa, kuin aidosti pyrittäisiin ymmärtämään erilaisia näkemyksiä. Aidosti epäilimme sitä, että voiko tasaveroinen keskustelu eri taustoista tulevien ihmisten kanssa onnistua nykypäivänä. Henkilökohtaisesta kokemuspankista puuttuvat tilanteet, joissa näkee, että vastakkaiset osapuolet aidosti pyrkisivät ymmärtämään täysin vastakkaisia näkemyksiä. Yhtenä isona ratkaisuna tarjottiin virittäytymistä – mitä se edes dialogin maailmassa tarkoittaa?
Voiko tasaveroinen keskustelu onnistua?
Oli toukokuun yksi lämpimästi päivistä asetellessamme kohti Diakonissalaitosta. Jännitys edessä siitä, että mitä oikein on tapahtumassa, mitä itse osaamme tuoda mukaan keskusteluun ja miten meistä kuhunkin suhtaudutaan. Istumme odottamaan ja mietimme, että ovatkohan nuo muutkin odottavat ihmiset tulossa keskustelemaan. Tiedämme, että paikalle on tulossa kaksi kansanedustajaa ja yksi meistä googlettaa heidät nopeasti. Toinen heistä on helppo tunnistaa. Varmistumme, että olemme oikeassa paikassa.
Astuessamme sisään yläkerran huoneeseen näemme ison piirin, joka on muodostettu erilaisista persoonallisista tuoleista. Lattialla ja seinissä näkyy keskustelun pelisääntöjä ja meille on varattu juotavaa ja pientä naposteltavaa. Käymme kättelemässä ihmiset ja istumme penkeille odottamaan keskustelun aloitusta. Mitenköhän tämmöinen keskustelu oikein lähtee käyntiin? Mitäköhän kaikkea fasilitaattori tulee tekemään, jotta hän saa aikaan keskustelua? Odotus tuntuu pitkältä, kun kaikki ovat varsin hiljaa. Tuntuu, että muitakin jännittää. Aihekin tuntuu jotenkin haastavalta.
Mitä tarkoittaa virittäytyminen dialogiin?
Fasilitaattori aloittaa tilaisuuden kertomalla mistä tänään on oikein kyse. Hän painottaa kuinka kyseessä on tasa-arvoinen keskustelu, jonka tarkoituksena on luoda ymmärrystä ilmiöstä eikä väitellä toisten kanssa. Avattuaan läpi tärkeimmät käsitteet hän yllättää positiivisesti. Pääsemme keskustelemaan parin kanssa kysymyksestä ”Mitä mietteitä teillä oli silloin kun aktiivimalli esiteltiin?” Vauhdikas puheensorina täyttää tilan ja itsekin pääsen jakamaan heti luontevasti muistojani. Kun siirrymme yhteiseen keskusteluun, aprikoimme yhä, että kuinkahan moni haluaa sanoa ajatuksiaan kaikille ääneen. Huoli on täysin turha. Siitä lähtien fasitaattori joutuu ennen kaikkea pitämään huolta puheenvuorojonosta sillä puheenvuoropyyntöjä tulee todella paljon. Ihmiset ovat selvästi tulleet paikalle keskustelemaan.
Virittätymisellä on tärkeä rooli ilmapiirin aikaansaamisessa
Läpi koko 90min dialogin keskustelu säilyi kunnioittavana ja ihmiset selvästi harkiten valitsivat sanojaan. Tuntui hyvältä olla mukana keskustelussa, jossa toisia haluttiin kunnioittaa. Se tuntui harvinaiselta. Uskomme, että virittäytymisellä oli tärkeä rooli keskustelun ilmapiirin aikaansaamisessa. Paikalle oli saatu ihmisiä eri taustoista ja fasilitaattori viritti meidät hyvin ymmärtämään, minkälaisesta keskustelusta tänään on kyse. Luultavasti harva ihminen toimii mielellään keskustelussa tietoisesti sääntöjen vastaisesti.
Varmasti jokainen meistä oli ennen ensimmäistä omaa puheenvuoroaan sisäistänyt, että minkälaista keskustelua tänään on tarkoitus käydä. Avaava kysymys oli myös loistelias, koska se avasi keskustelijat muistelemaan ja jakamaan omasta kokemuksestamme vieruskaverillemme. Kaikki pääsivät avaamaan suunsa ja dialogi oli ”virallisesti” käynnistynyt.
Blogisarja dialogikokemuksista
Lue lisää.