Kestävämpi Suomi koronan jälkeen

Vaikka Suomen ja maailman huomio on perustellusti ja oikein kohdistunut koronakriisin akuuttiin vaiheeseen, on samalla mietittävä, miten kriisistä toivutaan. Eri maat, mukaan lukien Suomi, valmistelevat kuumeisesti omia elvytyspakettejaan.

Koronakriisin keskellä on tärkeää myös muistaa, että ekologinen kestävyyskriisi ei ole kadonnut mihinkään ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan välittömiä ja kattavia toimia.

On selvää, että kaikki elvytystoimet eivät voi suoraan edistää ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemista, mutta mikään toimenpide ei saisi vaikeuttaa hallitusohjelman tavoitetta siirtymästä kohti hiilineutraalia, luonnon monimuotoisuutta varjelevaa kiertotaloutta. Tällainen olisi paitsi tuhoisaa ilmasto-, kiertotalous- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisen kannalta, myös huonoa julkisten ja yksityisten varojen käyttöä Suomen talouden perustusten uudistamiseksi.

Kansainvälisesti johtavien ekonomistien ja instituutioiden kuten maailmanpankin, EU-komission ja kansainvälisen valuuttarahaston sekä YK:n keskuudessa on selkeä yhteisymmärrys, että koronakriisin jälkeinen elvytys on tehtävä myös ekologisesti kestävällä tavalla.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen 15.4.2020 nimittämä Kestävä elvytys -työryhmä on pyynnöstä tehnyt ehdotuksensa valtion kolmanteen lisätalousarvoon, joka valmistellaan ensi viikolla. Työryhmässä on mukana edustajia elinkeinoelämästä, ympäristöjärjestöistä kuin hallinnosta. Lisäksi olemme kuulleet niin tutkijoita, teollisuus- ja etujärjestöjä kuin ay-liikkeen edustajia.

Toimenpiteet, jotka valikoituivat ehdotuksiimme, pohjautuvat hallitusohjelman tavoitteisiin. Ne olisi joka tapauksessa tehtävä hallituksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta toimien nopeuttamisella saavutetaan elvytyskriteereitä täyttäviä hyötyjä.

Työryhmässä lähestymme yhteiskunnassa tarvittavia toimia niiden murrosten kautta, jotka ovat välttämättömiä hallituksen hiilineutraalius-, kiertotalous- ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi.

Energiasektorin murroksessa on turvattava kriittiset puhtaan energian investoinnit ja kiritettävä uusien teknologioiden markkinoille tuloa. Esimerkiksi tuulivoiman edistämisellä olisi merkittäviä välittömiä työllisyysvaikutuksia. Murrosta voidaan nopeuttaa myös toimilla, jotka tukevat paitsi energiatehokkuuden parantamista ja korjausrakentamista, myös öljylämmityksestä luopumista. Energiatehokkuustoimia voidaan saada nopeastikin liikkeelle ja niiden tuloksena vähennetään energian kulutusta välittömästi. Kaikki kiinteistönomistajat voivat osallistua näihin toimiin.

Kestävien yhdyskuntien ja liikenteenmurroksessa ehdotamme toimia julkisten ja yksityisten sähkö- ja kaasuasemien jakeluinfran kehittämiseksi. Lisätoimia tarvitsevat myös maankäytön, asumisen ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut. Esimerkiksi kuntien investoinnit kestävään infrastruktuuriin rakentavat tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa vähäpäästöinen elintapa on luonteva.

Ruokajärjestelmän murroksessa ehdotamme kotimaisen biokaasun markkinoiden edistämistä. Tämä ehdotus nousi esiin muun muassa keskustelussamme Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa ja se tukee maatalouden kannattavuutta ja vähentää alan riippuvuutta tuontilannoitteista ja -polttoaineista.

Teollisuuden murroksessa tarvitaan ilmasto- ja kiertotalousinvestointien vauhdittamista. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestoinneilla voidaan vauhdittaa uusien hiilineutraali-kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa ja luoda pohjaa sekä tuleville päästövähennyksille että Suomen kilpailukyvylle. Lisäksi työryhmä näkee tärkeäksi, että ilmastorahasto perustetaan nopeasti Valtion kehitysyhtiö Vaken pohjalta. Elvytystyökaluna ilmastorahastolla on potentiaalia vastata osaltaan laskusuhdanteen haasteisiin. Vakella on jo lukuisia valmiita investointiaihioita, jotka tukevat hiilineutraalia kiertotaloutta. Ilmastorahaston käynnistys ei ole osa valtion lisätalousarviota vaan sen ulkopuolinen päätös.

Monimuotoisen luonnon ja luontopohjaisten ratkaisujen murroksessa lähivirkistysalueet ja luontopohjaiset ratkaisut ovat keskeisiä. Ehdotamme kuntien luontopolkujen, ulkoilu- ja lähivirkistyskohteiden rakenteiden kunnostusta ja hoitopakettia.

Yksityisen kulutuksen ja kansalaisten osallisuuden murroksessa kotitalouksien kulutusta voidaan suunnata vähähiilisiin ratkaisuihin esimerkiksi korottamalla ja kotitalousverovähennystä määräaikaisesti edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa ja energiatehokkuuskorjauksia.

Työryhmän ehdotus kolmanteen lisätalousarvioon välittömien vaikutusten saavuttamiksi on vuositasolla (2020 ja 2021) suuruudeltaan 480 – 510 miljoonaa euroa ja sen työpaikkoja lisäävä vaikutus olisi vuositasolla noin 44 200–46 000 henkilötyövuotta. Mukana luvuissa ei ole esimerkiksi tuulivoimainvestointeja, ilmastorahastoa tai kotitalousvähennyksiä.

Välittömien lisätalousarvioehdotusten lisäksi työryhmä jatkaa työtään tehden pidemmän aikavälin ehdotuksia vuosille 2021–2023.

Konkreettisten toimien lisäksi työryhmä ehdottaa, että kaikki valtioneuvoston strategisen tason suunnitelmaan sisällytettävät toimet arvioidaan työryhmän laatimalla tai siitä jatkojalostettavalla kriteeristöllä. Kriteeristöllä haluamme korostaa sitä, että vaikka elvytystoimien ensisijainen tavoite on positiiviset talous- ja työllisyysvaikutukset Suomelle, on myös huomioitava kaikkien toimien vaikutukset ilmastoon, luontoon ja ympäristöön.

Koska yhden euron voi käyttää vain kerran, on se käytettävä mahdollisimman tehokkaasti siten, että saavutetaan mahdollisimman suuri taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ekologinen hyöty.

Johtaja Mari Pantsar, Sitra

Kansliapäällikkö Hannele Pokka, Ympäristöministeriö