archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kestävyyden rakentamista solidaarisuustaloudessa

Kestävyyttä kohti kuljetaan solidaarisuustalouden askelin, kirjoittaa Tuuli Hirvilammi.

Kirjoittaja

Julkaistu

Turun reissullani poikkesin Vanhan Suurtorin laidalla olevaan Turun Kirjakahvilaan, joka on pitänyt yllä ”vaihtoehtoisuuden kaipuuta” jo vuodesta 1981 lähtien. Nykyisin kirjakahvilassa tarjoillaan päivittäin herkullista vegaanilounasta ja järjestetään monenlaisia kestävää tulevaisuutta rakentavia tapahtumia. Lukupiireissä opiskellaan yhdessä uutuuskirjoja ja leffanäytöksissä tutustutaan maailman epäkohtiin. Kahvilan toimintaa pyörittää osuuskunta, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa vaan luoda edellytyksiä rikkaalle kulttuuritoiminnalle.

Kirjakahvila kuuluu Suomessa perustettuun Solidaarisuustalouden verkostoon, jonka tarkoituksena on koota yhteen oikeudenmukaisempaan, kestävämpään ja demokraattisempaan talouteen tähtääviä toimijoita. Verkosto on osa kansainvälistä solidaarisuustalouden rakentamista, jossa luodaan käytännöllisiä ja ihmisten tarpeista lähteviä vaihtoehtoja voiton tavoitteluun tähtäävälle valtavirtataloudelle. Käytännössä solidaarisuustaloutta luodaan jo ympäri maailmaa perustetuissa osuuskunnissa, yhteiskunnallisissa yrityksissä, aikapankeissa ja esimerkiksi ekokylissä.

Solidaarisuustaloutta rakentaa Suomessa myös esimerkiksi Oma maa -osuuskunta, joka kasvattaa ruokaa Tuusulassa olevalla tilalla kumppanuusmaatalouden idean mukaisesti. Monet omista tuttavistanikin ovat osuuskunnan tuottajajäseniä, mikä tarkoittaa viljelyyn osallistumista ja satokassin noutamista kerran viikossa. Oma maan kahvilassa Kalliossa kokkaillaan vegaanista lounasta ja järjestetään kulttuuritapahtumia, solidaarisuustalouden hengessä.

Solidaarisuustalouden rakentajat ovat löytäneet myös Pohjois-Karjalaan. Joensuussa toimiva Kulttuuriosuuskunta Laituri on avannut loppukeväästä kulttuurikahvilan vanhan asemarakennuksen tiloihin. Toiminnallaan osuuskunta pyrkii rakentamaan ”kapitalismille vaihtoehtoista, yhteistoimintaan, eettisyyteen, ekologiseen kestävyyteen sekä toimijoiden tarpeisiin perustuvaa yhteisvaurautta”. Kahvilassa leivotaan vapaaehtoisvoimin vegaanisia leivonnaisia ja järjestetään taidenäyttelyitä. Tilan on tarkoitus koota yhteen vapaasta kulttuuritilasta ja nykyistä kestävämmän yhteiskunnan rakentamisesta kiinnostuneita kaupunkilaisia.

Kestävyyttä kohti kuljetaan siis jo solidaarisuustalouden askelin. Vegaaniruokaa edistävä kahvilatoiminta, avoimet kulttuuritapahtumat ja luomuruuan viljeleminen tekevät näkyväksi, että kestävyys ei ole vain julkishallinnon kapulakieltä tai yritysten yhteiskuntavastuuta. Kestävyyttä rakennetaan konkreettisesti, tietoisesti ja määrätietoisesti aktiivisten toimijoiden perustamissa osuuskunnissa ja vapaaehtoisten verkostoissa.

Valitettavan usein määrätietoinen toiminta kuitenkin uhkaa hiipua, kun solidaarisuustalouden rakentajat joutuvat kilpailemaan palkkatyöhön sidottujen aktiivien ajasta. Toimintaa saattavat uhata myös talouskasvuun pyrkivän talouden säädökset, kuten esimerkiksi markkinaehtoiset vuokrakulut, tai ylipäätään liian niukat taloudelliset resurssit. Solidaarisuustalouden vahvistamiseksi tarvittaisiinkin pikaisesti perustulon ja rahajärjestelmän uudistamisen kaltaisia institutionaalisia muutoksia.

Lisää kestävästä taloudesta ja muutosehdotuksista voit lukea kirjasta Talous kasvun jälkeen, jonka ovat kanssani kirjoittaneet Maria Joutsenvirta, Kristoffer Wilén ja Marko Ulvila.

Mistä on kyse?