Kiertäähän hyvä kauttasi?

Muovien käytöstä aiheutuvat ongelmat ovat lävähtäneet kuluttajien silmille: merten muoviroskat, muoviin tukehtuneet eläimet ja kauppojen muovikassit puhututtavat meitä. Media pursuaa valokuvia muovivuorista ja merissä vellovasta katastrofista. Heräsimme kysymään, miten voisimme vähentää muovien käyttöä ja miten niitä kierrätetään? Kiertotaloudessa pohditaan kuumeisesti mitä muovijakeesta voisi valmistaa.

Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt ekologiselle tasapainolle välttämättömien ravinteiden, kuten typen ja fosforin kierrättäminen. Ravinteet ovat yhteiskunnalle välttämätön resurssi. Ruokavaliossamme hyödynnetyt kasvit vaativat kasvaakseen riittävästi ravinteita. Näistä tärkeimmät ovat typpi ja fosfori. Luonnossa kiertävän fosforin lähteenä on maaperän rapautuminen. Kasvit taas sitovat typpeä ilmasta maaperään. Maaperästä ravinteet sitoutuvat kasveihin ja vapautuvat jälleen kiertoon eloperäisen aineen hajotessa. Ihmisen toiminta kuitenkin häiritsee tätä luonnollista kiertoa monin tavoin, ravinteet siirtyvät vääriin paikkoihin tai maaperä köyhtyy.

Resurssihukka syö ruokapöydässämme

Suosimme helppokäyttöisiä, teollisella prosessilla valmistettuja typpilannoitteita, mutta nyt ymmärretään, että tuo prosessi kuluttaa paljon energiaa. Fosforia louhitaan kaivoksista ympäri maailmaa, vaikka esimerkiksi Suomessa tuotettu eläinten lanta riittäisi kattamaan Suomen maatalouden fosforitarpeen. Niin ikään kotien sekajätteestä yli kolmannes on biojätettä, jota ei saada hyötykäyttöön, koska emme lajittele biojätettä erikseen.

Huuhtelemme edelleen holtittomasti wc-pöntöstä alas lääkkeitä, muoveja, rasvoja ja ruokaa.

Osa biojätteestä päätyy jopa viemärirotan herkuksi. Jos lajittelisimme biojätteet oikein, saisimme valmistettua biokaasua, lannoitteita ja lämpöä – käyttövoimaa koko kansalle. Kaikki vierasaineet vaikeuttavat jätevedenpuhdistamoiden toimintaa sekä ravinteiden hyödyntämistä. Pahimmassa tapauksessa osa haitta-aineista päätyy kuormittamaan ympäristöä, mistä se kulkeutuu takaisin ruokalautasellemme.

Hera, rahka ja raejuusto ovat kuuluneet viime vuosien proteiinibuumilaisen tankkaukseen. Proteiini on energiaravintoaine ja hyödyntämättömänä se varastoituu kehossa rasvaksi tai päätyy virtsan ja ulosteen mukana kuormittamaan jätevesien käsittelyä. Monipuolista ja vaihtelevaa, ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattamalla proteiinin liikasaannin vaaraa ei ole.

Ravinnekierrosta uutta liiketoimintaa

Sitra on osana kiertotaloustyötään kartoittanut ravinteiden kierrätyksen kansantaloudellista potentiaalia. On arvioitu, että ravinnekierron taloudellinen arvo Suomelle vuonna 2030 on yhteensä 310 miljoonaa euroa vuosittain. Arvioidut keinot ovat lannoitevuokraus, härkäpavut tuontisoijan korvaajana, poistokala rehun lähteenä sekä biokaasutus ravinnekierron moottorina. Vastaava hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä on noin 200 miljoonaa euroa.

Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat yritykset -listalla taloudellinen potentiaali on muuttunut euroiksi, kun edelläkävijäyritykset ovat alkaneet luoda bisnestä ravinnekierrosta. Sitra haastaa listallaan yritykset vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin.

Kansantaloudellisten mahdollisuuksien tukemiseksi meidän jokaisen tulisi suojella Itämeren ekologista tilaa, vähentää vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrän sekä lisätä ravinne- ja energiaomavaraisuutta.

Kotitalouksilla on tässä työssä keskeinen rooli ja pelkkä mullan vaihtaminen kukkapurkkiin ei enää riitä.

Meidän tulisi haastaa itsemme löytämään ravinnekierrättäjä itsestämme: syömään fiksua proteiinia sopivasti, pudottamaan pönttöön vain sitä itseään ja sytyttää intohimo lajittelua ja hävikkiruokaa kohtaan. Samalla osallistumme kestävyystalkoisiin ja huomaamme, että olemme aktiivinen toimija sekä kiertotaloudessa että ravinnekierrossa.

Valtakunnallinen Kiertääkö hyvä kauttasi? –kampanja alkaa 4.6.2018. Yhteinen hanke tuo kuvien ja asiantuntijatiedon kautta arjen fiksut valinnat jokaisen ulottuville.

Kampanjan tekijät

Baltic Sea Action Group, Envitecpolis, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Evira, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), John Nurmisen Säätiö, Lounais-Suomen Jätehuolto, Luonnonvarakeskus, Maa- ja kotitalousnaiset, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Martat, Motiva, Protect Our Winters Finland ry, Sitra, Suomen Kiertovoima, Suomen ympäristökeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus, Tyrsky Consulting, Valio, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesilaitosyhdistys, ympäristöministeriö, Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry.

Lisätietoja kampanjasta