archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kohti elin­ikäisen oppimisen politiikkaa

Sitran kolmivuotinen avainalue kokoaa elinikäisen oppimisen toimijat yhteen, rakentaa tahtotilaa tulevaisuuden osaamiselle ja tarjoaa areenan kentällä tehtävälle tärkeälle kehitystyölle.

Kirjoittaja

Helena Mustikainen

Johtava asiantuntija, Ratkaisut

Julkaistu

Saan 1.10. lähteä vetämään Sitran uusinta avainaluetta Osaamisen aika. Olen kiitollinen, että saan kanavoida energiaani ja omaa osaamistani asiaan, joka puhuttaa jokaista suomalaista ja josta jokaisella on jonkinlaista kokemusta. Puhumme siis elinikäisestä tai jatkuvasta oppimisesta.

Aloitimme avainalueen valmistelun kuluneen vuoden helmikuussa. Kiersimme useita eri organisaatiota, kartoitimme haasteita ja erityisesti esitimme kysymyksen: tarvitaanko Sitraa ja jos tarvitaan, mikä olisi Sitran rooli tällä kentällä, jossa niin moni toimija tekee jo hyvää työtä elinikäisen oppimisen eteen?

”Elinikäinen oppiminen on ollut puheissa ja teoissa jo ainakin 40-vuoden ajan.”

Kentän konkarit kertovat, että aihe on ollut puheissa ja teoissa jo ainakin 40-vuoden ajan. Tänä aikana on otettu erilaisia pieniä ja suurempia edistysaskelia elinikäisen oppimisen mahdollistamiseksi. Kokonaiskuvaa ja siihen käytettyä rahaa ei kuitenkaan ole pahemmin tarkasteltu ja yhteinen visio elinikäisen oppimisen tulevaisuudesta kentältä puuttuu.

Sillanrakentaja elinikäisen oppimisen politiikalle

Suomalainen koulutusjärjestelmä on edustanut maailman huippua pitkään. Suomi on menestynyt globaalissa taloudessa korkeaa osaamista hyödyntämällä. Maailmaamme mylläävät megatrendit kuitenkin haastavat koulutusjärjestelmäämme niin rahoituspohjan kuin koulutuksen sisältöjen osalta. Koulutusta ei voida enää tarkastella erillisistä koulutusasteista tai hallinnonaloista käsin. Tarvitaan elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamisen kehittäminen nähdään tuottavana pitkän aikavälin investointina.

”Maailmaamme mylläävät megatrendit haastavat koulutusjärjestelmäämme niin rahoituspohjan kuin koulutuksen sisältöjen osalta.”

Kenttä on pirstaleinen ja kokonaisuuteen ei ole tällä hetkellä tahoa, joka voisi neutraalisti koota kaikki toimijat yhteen, ottaa sillanrakentajan roolin kokonaiskuvan hahmottamiseksi ja yhteisen tulevaisuuskuvan rakentamista varten. Tarkoituksemme ei ole ideoida uusia kikkoja, vaan saattaa toimijat yhteen.

Mitä seuraavaksi?

Järjestimme ensimmäisen yhteisen areenan kokonaiskuvan muodostamiselle toukokuussa, jolloin elinikäisen oppimisen parissa toimivat tahot saivat esitellä meneillä olevaa työtään Helsingin Paasitornissa. Myös tämän tilaisuuden osallistujista valtaosa oli sitä mieltä, että olisi tärkeää, että tarjolla olisi jatkossakin  tila ja mahdollisuus elinikäisen oppimisen tahtotilan ja rahoituksen periaatteiden luomiseen ja niiden edistämiseen käytännössä.

Olemme ottaneet haasteen vastaan ja lähteneet mukaan rakentamaan Suomea, jossa elinikäinen oppiminen on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lähde. Elinikäisen oppimisen tulevaisuuden tahtotilaa lähdemme työstämään avoimesti yhdessä kaikkien teidän kanssanne, jotka haluatte työhön mukaan.

Työn alkajaisiksi julkaisemme selvityksen, joka tarkastelee elinikäisen oppimisen rahoitusvirtoja suomalaisessa yhteiskunnassa. Selvityksemme on tiettävästi ensimmäinen yritys kuvata elinikäiseen oppimiseen kanavoitavia rahavirtoja. Jo tätä ennen käynnistämme keskustelun siitä, miten nykyiset rahavirrat kannustavat eri toimijoita tukemaan elinikäistä oppimista.

Kutsun sinut mukaan tähän yhteiseen ja tärkeään työhön. Tutustu aiheesta kirjoitettaviin blogeihin ja artikkeleihin, tule mukaan rahoitusselvityksen julkaisutilaisuuteen verkon välityksellä ja tule paikalle työstämään yhteistä tahtotilaa 9.10.!

Mistä on kyse?