”Entäs jos tämä olisikin seikkailu? Matka kohti uutta työpaikkaa, jossa jokaisen työntekijän oppimista tuetaan?” – hiiohoi ja siitä se ajatus sitten lähti!
Koko Tulevaisuuden työpaikka -projektin taustalla on ajatus siitä, että työpaikat uudistuvat vain ihmisten avulla, mutta onnistuakseen tässä, tarvitsee työpaikkojen kehittyä houkutteleviksi oppimisympäristöiksi. Jotta työpaikat saisivat eväitä tälle matkalle, lähdimme yhteistuumin kehittämään konseptia, joka toisi yhteen erilaisia työpaikkoja rakentamaan työkaluja työpaikkojen uudistumiseen ja työntekijöiden osaamisen ajan tasalla pitämiseen.
Miten sitten pääsimme onnistuneeseen lopputulokseen? Matkaan liittyi oikeastaan kolme avainajatusta, joiden ansiosta projektin Boot Campit muotoituvat omaksi saagakseen:
Avain 1: Epävarmuuden sieto
Me sitralaiset tajusimme nopeasti, että meiltä puuttuu osaamista ja loistavasti toimivan konseptin edellytys olisi etsiä vahvistusta ulkopuolelta. ”Tulisitteko tapaamiseen? Meillä on sellainen fiilis, että tarvitsemme palvelumuotoilua”, kuului soitto kumppanille. Olimme lähdössä rakentamaan kokemusta, josta jokaiselle osallistujalle jäisi niin paljon intoa ja puhkua, että työpaikallakin alkaisi tapahtua!
Ensi tapaamisesta asti jumpattiin ajatuksia siitä, mitä palvelumuotoilu tässä projektissa tulisi tarkoittamaan. Päänvaivaa aiheutti erityisesti palvelumuotoiluprosessiin liittyvä epävarmuus, jonka takia oli vaikeaa määrittää, mitä projektista lopulta pullahtaa ulos.
Tunne oli tärkeä; tiimimme vahvuus tuli erilaisista ihmisistä. Pääsimme käyttämään vahvuuksiamme ja onnistumaan. Punainen lanka oli pidettävä kirkkaana mielessä ja wau-kokemus osallistujille oli kaiken keskiössä. Hmm…lopulta alkuperäisestä yhteistyömallista ei ollut varmasti paljoa muuta jäljellä kuin idea.
Avain 2: Co-creation eli yhteiskehittely
Itse konseptin työstössä hyödynnettiin yhteiskehittelyä ja nopeaa iteraatiosykliä. Siinä missä sitralaiset toivat työelämän muutoksen asiantuntijuuden pöytään, me palvelumuotoilijat täydensimme tiimiä tarjoamalla osaamista konseptoinnista ja ideoiden muotoilusta kokeiluiksi.
Huomasimme heti kärkeen, että ratkaisun löytäminen työpaikkojen uudistumiskysymyksiin oli verrattavissa uusien palveluiden kehitykseen, joten kaivoimme palvelumuotoiluprosessin ja -työkalupakin esille. Osallistujille haluttiin tarjota kokemus, jossa tavoite olisi kirkas ja heidän olisi mahdollisimman helppo tarttua hommiin. Kokonaisuuteen kuuluisi yhden Boot Camp -työpäivän lisäksi muutakin: Aloituspaketti tuki osallistujien valmistautumista koitokseen jo ennakkoon ja jälkimateriaalipaketti helpotti työkalun vientiä testaukseen ja toteutukseen työpaikoilla. Visuaalinen ilme ja viestinnän sävy nousivat konseptin kulmakiviksi, jotka yhdistivät eri osat toisiinsa.
Avain 3: Salamatkustajien henkiin herättäminen
“Hei nyt mä tajuun miksi näitä persoonia käytetään Bootcampeillä! Ne tosiaan ei ole pelkkiä kohderyhmän edustajia vaan yksilöitä, joita herätetään henkiin.”
Ahaa-elämyksiä koettiin molemmin puolin ja palvelumuotoilun salat avautuivat prosessin aikana sekä kehittäjille että osallistujille. Ennakkoon valmistellut työpaikkojen uudistumiskysymykseen liittyvät persoonakuvaukset alkoivat elää ja näyttivät työpajoissa todellisen voimansa salamatkustajien roolissa. Alteregoon sulautuminen ja uudistumiskysymysten kommentointi uuden roolin kautta oli monille työpaikoille sekä vapauttava että silmiä avaava kokemus siitä, kuinka tuoda kehitystyöhön empatiaa.
Näiden kolmen avainajatuksen myötä, meillä olikin ideointipäiväkonsepti, joka rullasi kuin itsestään! Tittelit heitettiin nurkkaan ja aloitettiin seikkailu kohti uudistumista. Innostavan joskin raskaan Boot Camp -päivän jälkeen osallistujilla oli takataskussaan yksi työkalu eli konkreettinen ratkaisuidea uudistumiskysymykseensä, mitä työpaikalla lähdettäisiin lähitulevaisuudessa kokeilemaan. Osallistujien kokemuksen summaakin varsin osuvasti Pfizerin tiimin palaute: “Oli mukava kohdata ihmisiä todella erilaisista työpaikoista. Meidän haasteemme oli varsin lavea ja abstrakti, siinä missä toisilla hyvinkin rajattu ja konkreettinen. Heterogeenisyys toi Ahaa-elämyksen siitä, mitä kaikkea meidän työpaikassamme on jo olemassa. Roolipeli salamatkustajien kanssa oli hyvä, sillä se toi esiin erilaisia näkökulmia ja kärjisti ajattelua. Roolit tekivät tilanteista vähemmän henkilökohtaisia, ja sitä kautta auttoivat heittäytymään.”
Olimme lähteneet hakemaan rohkeaa heittäytymistä ja “kreisikokemuksia” ja tätä pääsimme projektin huipennuksessa ”Master Bootcampissä” lopulta juhlimaan. Olimme yhdessä onnistuneet luomaan kokemuksen, joka vie työpaikkoja kohti uusia seikkailuja!
Hiiohoi!
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.