Filosofi Francis Fukuyama kirjoitti 90-luvun alkupuolella “historian lopusta”, eli että länsimainen liberaali demokratia olisi päätepiste ideologiselle ja hallinnolliselle kehitykselle. Jälkikäteen näyttää pikemminkin siltä, että historian sijaan tulevaisuus loppui, kun tulevaisuuskuvaa demokratian edistyksestä ei uudistettu vastaamaan muuttuvaan maailmaan. Tulevaisuuskuvien uudistamista korosti jo 50-luvulla Fred Polak tarkastellessaan yhteiskuntien ja niihin liittyvien ideologioiden nousua ja laskua kirjassaan ”The Image of the Future”. Kun tulevaisuuskuvia ei uudisteta, ajaudutaan tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttäytyy sumuisena ja on helpompaa haikailla menneeseen tai maalailla uhkakuvia kuin kuvailla toivottavaa tulevaisuutta.
Tulevaisuuslukutaito korostaa tulevaisuuden käyttämistä nykyhetkessä
Ennakointi on vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittamista ja toimenpiteiden miettimistä toivottuun tulevaisuuteen pääsemiseksi. Siinä on korostettu erityisesti tulevaisuutta tarkasteltavana asiana, ikään kuin horisontissa siintävänä heijastuksena. Tulevaisuuslukutaito puolestaan korostaa tulevaisuuden käyttämistä eli tulevaisuutta nykyhetkeä ohjaavana työkaluna. Kyseessä on siis erilainen lähestymistapa tulevaisuuksiin: tulevaisuus työkaluna tai taitona, ei erillisenä asiana. Siinä missä ennakoinnilla erillisenä prosessina pärjää aina vuoden, pari kerrallaan, tulevaisuuslukutaito kantaa läpi elämän.
Ennakointi kantaa vuoden, tulevaisuuslukutaito läpi elämän
Tulevaisuuslukutaito edellyttää muutoksia siihen, miten käytämme tulevaisuuksia. Ensinnäkin äänettömästä tulevaisuudesta, eli tulevaisuudesta annettuna ja vääjäämättömänä tulisi päästä tulevaisuuspölinään, eli aktiiviseen ja laajaan keskusteluun tulevaisuuden kehityskuluista. Tulevaisuuspölinä ei kuitenkaan saa muuttua tulevaisuushuuteluksi; se tarkoittaa myös toisten kuuntelemista ja ymmärrystä syventävää dialogia. Lisäksi tulevaisuuden valloittamisen, eli yhden oikean tulevaisuuden saarnaamisen sijaan pitää keskittyä erilaisten tulevaisuuksien avaamiseen.
Tässä kolme vinkkiä tulevaisuuslukutaidon kehittämiseen:
- Varo käytettyjä tulevaisuuksia: mieti vastaavatko toiveesi tulevaisuudesta sitä mitä oikeasti haluat vai oletko omaksunut jonkun toisen kauppaaman kuvan tulevaisuudesta? Entä vastaako ajatuksesi tulevaisuudesta sitä, mitä pidät tärkeänä elämässä?
- Vaali kuvittelun taitoa: tulevaisuutta ei ole olemassa, joten se täytyy kuvitella. Kuvittelussa tulee huomioida nykyiset kehityskulut ja niiden asettamat rajoitteet, mutta toisaalta myös haastaa omia oletuksiaan tulevaisuudesta. Mitä otamme annettuna tai emme osaa nähdä? Kuten futuristi Jim Dator on sanonut, kaikki hyödylliset ajatukset tulevaisuudesta vaikuttavat nykyhetkessä naurettavilta.
- Muuta muutoksen ehdot: useiden tulevaisuuksien kuvittelu ja tulevaisuutta koskevien oletusten haastaminen auttaa meitä muuttamaan näkökulmaa ja ikään kuin kehystämään tilanteen uudelleen. Ajattelemmeko esimerkiksi talouskasvun olevan päämäärä vai vain keino hyvinvoinnin saavuttamiseksi? Tässä on lopulta kyse siitä, että etsimme ratkaisuita uusista ajatusmalleista ja toimintatavoista, ei vain vanhojen tehostamisesta.
Epäselvä tulevaisuus ja monimutkainen maailma aiheuttavat helposti ahdistusta. Tulevaisuuslukutaitoa kehittämällä saadaan luotua myös uskoa tulevaisuuksiin ja omiin kykyihin vaikuttaa niihin. Ja ennen kaikkea voimme uudistaa tulevaisuuskuviamme sekä tehdä tulevaisuutta yhdessä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.