KulttuuriVOS-uudistuksesta vain osa eteni hallituksessa. Miksi osallistava lainsäädäntöprosessi kannattaa silti?

Hallitus on eilen tehnyt päätöksen KulttuuriVOS-uudistuksen jatkosta. Museoiden osuus ja esittävien taiteiden muistio harkinnanvaraisten  avustusten uudistamisesta menevät eteenpäin, mutta varsinainen esittävien taiteiden VOS-uudistus palautuu jatkovalmisteluun.

Kulttuurin valtionosuuslainsäädännön uudistamista ovat yrittäneet useat ministerit. Tämän viimeisimmän uudistuksen käynnisti ministeri Sanni Grahn-Laasonen, jolla valitettavasti ei ollut mahdollisuutta viedä uudistusta loppuun ministerivaihdosten takia. Ministeri Sampo Terhon tänään Ylelle kommentoiman perustella tahtoa alkuperäisten tavoitteiden toteuttamiseen on edelleen. ”Pystyn varmasti rakentamaan mallin, joka toteuttaa uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, vaikka aivan täyttä rahoitusta ei ole käytettävissä”, Terho totesi.

Uudistukseen nimitetty asiantuntijatyöryhmä laittoi kapellimestari Jaakko Kuusiston johdolla uudistukseen useita pitkiä työpäiviä ja lopputuloksena syntyi malli, joka itsessään ei ole saanut juurikaan negatiivista palautetta kulttuurikentältä muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta.

Sitra fasilitoi uudistustyötä kutsuen kulttuurikentän eri toimijoita käymään avointa keskustelua uudistuksen tavoitteista jo ennen varsinaisen lainvalmistelun alkua. Puolitoista vuotta kestäneessä prosessissa oli mukana suuri joukko museoalalla ja esittävissä taiteissa työskenteleviä ammattilaisia.

Alkuperäinen toimeksianto piti sisällään ajatuksen, että uudistus tulee toteuttaa tässä vaiheessa ilman rahallisia lisäresursseja. Sitran kokoama ensimmäisen vaiheen julkaisu nojasikin tähän periaatteeseen, ja teesit ja rahoituksen periaatteet rakennettiin kustannusneutraalisti.

Toisessa vaiheessa kulttuuriväki ja poliitikot eri suunnista lähtivät peräänkuuluttamaan, kuinka paljon rahaa uudistus oikeasti tarvitsisi. Lopulta työryhmän esitykseen lisättiin noin 10 miljoonaa euroa pääasiassa siirtymävaiheen, vapaan kentän tukemiseen, museoiden toimintaan ja kehittämisrahoitukseen.

Suurelta osin lausuntokierroksen sisältämä kritiikki kohdistui siihen, että rahasumma, jota esityksessä ei alun perin pitänyt olla, oli liian pieni. Varsinaisia rahoituksen periaatteita ja uutta rahoitusmallia, jotka rakennettiin yhdessä kentän ja asiantuntijaryhmän kanssa, kannatti kuitenkin valtaosa mukana olleesta kulttuuriväestä.

Mitä siis opimme tästä osallistavan lainsäädäntöprosessin näkökulmasta?

• Mikäli haluamme saada vaikeita rakenteellisia uudistuksia aikaan, on välttämätöntä saada niihin jo alussa sovittua rahallinen panostus tai sitten on sitouduttava sovittuun kustannusneutraaliin lähestymistapaan.
• Kokonaisuuden ajoituksen kannalta lainvalmistelu olisi hyvä ajoittaa hallituskauden alkuun.
• Poliittinen prosessi pitää sisällään useita nivelvaiheita ja epävarmuuskohtia. Kun uudistuksen käynnistänyt ministeri vaihtuu tai koko hallitus kaatuu, muuttuu asetelma radikaalisti.
• Muutoksen aikaansaaminen ja uuden kehittäminen edellyttävät rakentavaa vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Riippumaton fasilitointi tukee tätä. Työskentelytavoilla on suuri merkitys, jotta aito osallistuminen mahdollistuu ja ryhmä pystyy työskentelemään rakentavasti erilaisista intresseistä tai riskeistä huolimatta. Julkaisemme pian käsikirjan dialogisen lainvalmistelun tueksi. Olemme kiteyttäneet siihen hyvät käytännöt osallistavasta prosessista, mutta emme ota siinä kantaa poliittiseen prosessiin. Näkökulmia ja toimenpiteitä varsinaiseen poliittiseen prosessin liittyen tuo hiljattain julkaisemamme Kansanvallan peruskorjaus -työpaperi.

Olemme tyytyväisiä myös siihen, että prosessin aikana syntyi ajatus uudesta keskusjärjestöstä joka voisi edistää laajemmin kulttuurikentän vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Olen iloinen, että olemme pystyneet tukemaan sen perustamisedellytyksiä. Samoin kulttuurin yhteiskunnallisesta merkityksestä on prosessin aikana käyty aktiivista keskustelua, jota olemme olleet ilolla mukana vauhdittamassa.  

Riippumattomana tulevaisuustalona Sitra on tuonut KulttuuriVOS-prosessiin fasilitointiosaamista sekä tulevaisuus- ja kansalaisnäkökulmaa. Puolitoista vuotta kestäneen prosessin kustannukset työpajoista ja useista tilaisuuksista koko kentän parissa olivat yhteensä noin 230 000 euroa.

Lue lisää täältä: https://www.sitra.fi/hankkeet/kulttuurivos-uudistus/#ajankohtaista