Kurkistus demokratian kapeikkoihin

Suomessa jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Osallistumisen mahdollisuudet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, ja niin sanotuilla demokratian kapeikoilla on monet kasvot. Huhtikuussa Sitra Labissa käynnistetään kolmatta kertaa koulutusohjelma yhteiskunnallisen muutoksen tekijöille. Mukaan haki 67 tiimiä. On ilahduttavaa huomata, kuinka runsaasti ja laaja-alaisesti Suomessa toimitaan osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksien varmistamiseksi.

Tästä kertoi myös vastikään kuudetta kertaa myönnetty, oikeusministerin jakama, Demokratiapalkinto, joka jaettiin tällä kertaa kolmen toimijan kesken. Palkinto myönnettiin Plan International Suomelle, Natur och Miljö rf:lle ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:lle. Määräaikaan mennessä saatiin 33 eri ehdotusta, jotka täyttivät palkinnon kriteerit.

Sekä Sitra Lab -koulutusohjelman hakemukset että Demokratiapalkinnon hakijat ja voittajat maalaavat kuvaa osallistumisen haasteiden monimuotoisuudesta ja viheliäisyydestä – ja onneksi myös siitä, että haasteisiin on kehitettävissä ratkaisuja.

“

Osallistumisen mahdollisuudet eivät jakaudu tasaisesti ja demokratian kapeikoilla on monet kasvot.

Suomessa on valtava määrä erilaisia ryhmiä, joiden osallisuusvajeelle on mahdotonta löytää yhteistä nimittäjää. Voimattomuuden kokemus, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen hankaluus, kielirajoitteet ja tiedon puute, sosiokulttuuriset tekijät ja kognitiiviset haasteet ovat vain muutama esimerkki niistä esteistä, jotka Sitra Lab -hakemuksissa nostettiin esille.

Haasteet ovat monisyisiä jo yksilöiden tasolla. Kun yksilöiden tasolta siirrytään ryhmien tasolle, muuttuvat haasteet viheliäisiksi. Hakemukset antavat kuvaa siitä, kuinka monesta näkökulmasta demokratian haasteita voi tarkastella.

Osallisuutta, osallistumista ja yhteiskunnan monia tasoja

Hakemusten perusteella kehitystyötä tehdään erityisesti sellaisten ryhmien parissa, jotka eivät koe yhteiskunnallista vaikuttamista omaksi asiakseen. Erityisen suurena esille nousevat ryhmät, joilla on haasteita selviytyä arjestaan jo muutenkin.

Yhteiskunnan kehittämiseen osallistuminen ei ole ensimmäisenä mielessä, jos seuraavaksi yöksi pitäisi löytää katto pään päälle ja nälkä kurnii vatsassa. Oman äänen käyttö yhteiskunnallisessa keskustelussa on haastavaa myös tilanteessa, jossa oman arjen sujuvuus on riippuvaista muiden tarjoamista palveluista.

Suurin osa hakeneista tiimeistä lähestyy demokratian kapeikkoja osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Omassa arjessa selviytymistä katsotaan edellytyksenä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiselle. Heikommassa asemassa olevien äänen tulisi olla osa keskustelua, mutta riittävätkö yksilön voimavarat siihen?

Väestön monimuotoistuminen haastaa laajentamaan käsityksiä osallisuudesta

Osallistuminen yhteisten asioiden kehittämiseen ei ole itsestäänselvää, vaikka henkilökohtainen kapasiteetti siihen riittäisikin. Sitran viime vuonna julkaisemassa kyselytutkimuksessa 35 prosenttia vastanneista tunnisti itsensä niin sanotuiksi kevytvaikuttajiksi. Kevytvaikuttajat ovat kiinnostuneita vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin, mikäli se tehdään heidän ehdoillaan ja riittävän helposti.

Hakemusten perusteella tämä tarve on myös huomattu. Erityisesti kunnalliseen päätöksentekoon keskittyneet tiimit pohtivat digitaalisten kanavien mahdollisuuksia tuoda nuorempia sukupolvia mukaan erityisesti heitä koskettavaan keskusteluun.

“

Osallistuminen yhteisten asioiden kehittämiseen ei ole itsestäänselvää, vaikka henkilökohtainen kapasiteetti siihen riittäisikin.

Suomen väestön monimuotoistuminen haastaa myös demokratiaa. Monet hakemuksista tuovat esille kielivähemmistöjen kohtaamat osallistumisen haasteet. Pääosin suomen kielellä käytyyn keskusteluun osallistuminen tasapuolisesti on hankalaa. Myös erilaiset kulttuuritaustat vieraannuttavat päätöksenteosta. Pohjoismainen yhteiskuntamalli ja kulttuuri voivat tuntua vieraalta. Tieto omista oikeuksista demokratiassa voi olla pahasti puutteellista ja oman kulttuurin tavat ristiriitaisia suhteessa Suomen järjestelmiin. Kulttuurin ja uskonnon vaikutukset yksilöiden toimintaan ja ajatteluun ovat merkittäviä, eikä niiden vaikutuksia välttämättä osata huomioida.

Jo aiemmin edellä mainittuihin osallistumisen haasteisiin on pyritty tarttumaan Sitran parhaillaan käynnissä olevassa Demokratiakokeilut 2020 -hankekokonaisuudessa, jossa Helsingin ja Järvenpään kokeiluissa tavoitteena on ollut parantaa nimenomaan eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevien ihmisten osallistumismahdollisuuksia.

Yhteistyö on voimaa myös osallisuustyössä

Yksittäisissä hakemuksissa kuvattiin myös harvemmin demokratiasta puhuttaessa esille nostettuja ryhmiä ja teemoja. Muun muassa työmarkkinaosallisuuden ja työn yhteiskuntaan kytkevän roolin muutosta käsiteltiin muutamissa hakemuksissa. Uusien vaikuttamisen väylien kehittämisen ja nykyisten keinojen vahvistamisen lisäksi syrjäytymisen ehkäisy ja osallistumishalukkuuden ylläpitäminen elämän murrosvaiheissa nostettiin esille.

Teknologian vaikutuksiakin tarkasteltiin useammasta näkökulmasta; vaikka teknologia mahdollistaa uudenlaisia kanavia vaikuttamiseen sekä antaa mahdollisuuksia tunnistaa demokraattisen osallistumisen kuolleita kulmia, voivat uudet kanavat myös etäännyttää digitaalista maailmaa vierastavat yksilöt ajankohtaisesta keskustelusta. Keskustelukulttuurin kehittyminen, median roolin muutos sekä edustuksellisen demokratian nykyinen tapa järjestäytyä toivat erilaista katsontakantaa hakemusten joukkoon.

“

Hakijoiden kirjo on ilahduttavan monipuolinen.

Myös hakijoiden kirjo on ilahduttavan monipuolinen. Demokratian kehitystyötä tehdään laajasti niin järjestöissä ja korkeakouluissa kuin yrityksissäkin. Useissa hakemuksissa eri taustoista tulevat toimijat ovat myös huomanneet olevansa vahvempia yhdessä. Organisaatioiden ja toimialojen rajat ylittävä yhteistyö on usein haastavampaa, mutta vaiva maksaa itsensä takaisin näkökulmien monipuolisuuden ja toimintamahdollisuuksien laajenemisen muodossa.

Edessä on vaikeita valintoja

Sitra Labin koulutusohjelmaan valitaan korkeintaan 10 tiimiä, jotka edustavat erilaisia näkökulmia ja muodostavat poikkiyhteiskunnallisen kokonaisuuden. Uusien verkostojen luominen ja yhteyksien muodostaminen on yksi koulutusohjelman tärkeimmistä anneista osallistujille.

Tiimien valitseminen ja toimivan porukan rakentaminen on yhtä aikaa sekä palkitsevaa että epäkiitollista. Monipuolisuuden varmistamiseksi joudumme jättämään rannalle monta todella hyvää tiimiä ja innostavaa projektia. Siitä huolimatta haluamme kiittää kaikkia hakemuksen jättäneitä. Teette tärkeää työtä ja kannustamme teitä jatkamaan sen parissa! On hienoa nähdä, kuinka suuri joukko ihmisiä työskentelee reilun ja demokraattisen yhteiskunnan eteen.

Yhteiskunnallinen muutos tarvitsee tekijänsä. Kutsumme kaikki hakemuksen jättäneet ja muutkin yhteiskunnallisen muutoksen tekemisestä kiinnostuneet mukaan muutoksentekijöiden Facebook-yhteisöön, jossa käsitellään myös koulutusohjelman aiheita. Yhteiskunnallisen muutoksen moniin muotoihin pääsee mukavasti kiinni myös maaliskuun HERÄÄMÖ-tilaisuudessa, jossa tutustutaan suomalaiseen muutoksentekijöiden kenttään. Tervetuloa!