Kuvittele silmiesi eteen vuosi 2035 ja tavallinen suomalainen kaupunki. On kesä, ja luonto tulvii kasvua jokaisesta asfaltin raosta. Läheisestä puistosta kantautuu tuulen mukana niityn huumaava tuoksu.
Kaupungin perustama kukkaniitty puistoalueen keskellä on kaupunkilaisten päiväkävelyn suosikkikohde, tuttujen kohtaamispaikka ja koulujen opetuskohde. Joku tunnistaa neito- ja herukkaperhosen. Toinen löytää upean keisarinviitan. Kunnan nettisivuilla on päivittyvä listaus niityllä havaituista lajeista. Kunta säästää, kun kaikkia puistoalueita ei tarvitse jatkuvasti hoitaa nurmikkona. Kunnan pölyttäjästrategia niittyineen ja hyönteispölytteisine puistopuineen vahvistaa marja- ja hedelmäsatoa myös kaupunkilaisten pihoilla ja siirtolapuutarhoissa.
Metsämme ja peltomme tuottavuus on varmistettu ja muuttuvan ilmaston riskit otettu huomioon vahvistamalla luontoa. Kuusimetsä kasvaa hyvin lehtipuiden siivittämänä. Koivut ja muut lehtipuut sekapuuna lisäävät sekä metsän ilmastokestävyyttä että metsälajien määrää. Pyy ruokailee lepissä, joiden typpitalous ravitsee teollisia puita ja leventää niiden vuosirenkaita. Riistatiheiköstä pyy löytää suojan saalistajilta. Viisaasti suunniteltu pellon kiertoviljely, torjunta-aineiden käytön vähentäminen ja muut monimuotoisuutta lisäävät toimet parantavat niin tuottavuutta kuin maaperän laatua kasvualustana.
Vahva luonto, vahva talous
Entäpä Suomen talous? Se vahvistuu ja on kilpailukykyinen. Eri toimialat ja yritykset ovat kattavasti sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon tilan vahvistamiseen. Uudet markkinoiden kestävyyden ohjauskeinot ovat eri toimitusketjujen osapuolille reiluja ja kannustavia. Kehittyneet ympäristöstandardit ohjaavat vastuulliseen kuluttamiseen. Kaupassa voit valita tuotteen, jonka sertifikaatti takaa luontopositiivisen vaikutuksen.
Kiertotalous ja biotalous muodostavat yhdessä kestävän tulevaisuuden liiton. Uusiutumattomat luonnonvarat kiertävät, jätettä käsitteenä ei ole. Vahva talous ei tarkoita kulutushysteriaa, eikä hyvä ja tavoiteltava elämä sitä edes vaadi. Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään luontopääomaa heikentämättä, ja luontoa turvaavilla aineettomilla palveluilla on oma vahvistunut kysyntänsä.
Entä millainen suhde suomalaisilla on luontoon vuonna 2035? Luontoviisaassa Suomessa jokainen meistä pitää luontoa tärkeänä ja omalle elämälleen merkityksellisenä – osin eri syistä. Luontoyhteytemme voi olla luonnon itseisarvoa ja sen ainutlaatuisuutta korostava, mutta tilaa saavat myös käytännöllisemmät näkökulmat luontoriippuvuudestamme. Luonto on terveysvakuutuksemme, ruoka- ja raaka-aineturvamme ja taloutemme turvaava vakuutus. On myös perusteltua ja hyväksyttävää nähdä kansallinen luontopääomamme isänmaallisena kysymyksenä. Suomalainen kulttuuri ja Suomi kotimaana määrittyvät pitkälti niistä lähtökohdista, mitkä luontomme meille asettaa.
Älykkyydestä kohti viisautta
Yllä kuvattu ajatusharjoitus on esimerkki visiosta, jota kutsumme nimellä Luontoviisas Suomi 2035. Rakennamme keväällä yhteiskuntaa läpileikkaavan vision Suomesta, missä olemme yhdessä pysäyttäneet luontokadon. Pyrimme ottamaan visioon mukaan mahdollisimman laajasti eri näkökulmia yhteiskunnan eri toimijoilta. Suunnitelmissa on järjestää esimerkiksi kaikille avoimia luontodialogeja, joissa syvennytään aiheeseen yhdessä.
Vision tavoitteena on luoda realistinen tulevaisuuskuva, joka on saavutettavissa yhteistyöllä. Visio on toivoa herättävä, ja sen kuvaama muutos on kaikille reilu, mahdollinen ja tavoiteltava. Visio rohkaisee suomalaisia aloitteellisuuteen myös kansainvälisesti — käytännön osaamista ja korkeatasoista tutkimusta siihen riittää.
On aika tehdä yhdessä oma selviytymissuunnitelmamme, toisiltamme oppien. Myös luonnosta voimme ammentaa uutta, kun annamme sille mahdollisuuden. Ympäröivä luonto on täynnä evoluution timantteja, jotka ovat meitä hiotumpia. Ne näyttäytyvät selviytymistarinoina, joiden oivaltaminen voi olla meillekin hyödyksi. Ihmisen vahvuutena on älykkyys, joka nyt tulisi jalostaa viisaudeksi.
Luonnon ja ihmisen tarina on lopulta yksi ja sama kertomus.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.