Kyberfyysisen toimintaympäristön turvallisuus

Yhteiskuntamme on parhaillaan murrosvaiheessa ja hollantilaisen professori J. Rotmansin sanoin aikakausien muuttumisen välivaiheessa. Fyysinen toimintaympäristö ja digitaalinen eli kybermaailma liukuvat toistensa lomaan. Ihmiset toimivat samanaikaisesti sekä kybermaailmassa että fyysisessä maailmassa kytkeytyneenä kaiken verkkoon: Internet of everything. Yhä enemmän automatisoituvat järjestelmät ja ihmiset viestivät keskenään ja ympäristöönsä ajasta, paikasta ja organisaatiorajoista riippumattomissa digitaalisissa sosiaalisissa systeemeissä. Nämä robottijärjestelmät pystyvät suoriutumaan yhä itsenäisemmin eri tehtävistä, niissä olevan datan määrä kasvaa ja tätä dataa on mahdollista käyttää yhä monipuolisemmin ennakoinnissa, suunnittelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa sekä toisaalta myös haitallisessa tai rikollisessa toiminnassa.

Kyberfyysinen toimintaympäristömme ei rajoitu johonkin tiettyyn teknologiaan tai ainoastaan virtuaalisiin ympäristöihin, vaan kyseessä ovat modernin tietoyhteiskunnan kulttuuriset ja sosiaaliset ilmiöt. Kaikissa yhteisöissä ja siten myös kyberfyysisissä yhteisöissä toimijoilla on kulttuuri, joka koostuu jaetuista arvoista, ymmärryksestä ja menetelmistä ongelmanratkaisuissa. Hallinto, yritykset ja kansalaiset ovat keskellä kulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Millä arvoilla kyberfyysisessä toimintaympäristössä toimitaan ja miksi? Mitä toimintaympäristön laajeneminen ajassa ja maantieteellisessä tilassa vaikuttaa arvoihin? Kenen arvojen mukaan toimitaan? Mitä seuraa jos Suomen ulkopuolelta väitetään, että Suomessa fyysisesti sijaitsevan organisaation työntekijä suorittaessaan suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja normien mukaisia päivittäisiä tehtäviään onkin osallistunut kahden ulkoisen valtion konfliktiin? Kuka ja missä on kaveri jota ei jätetä?

Sitrassa toukokuussa suoritetuissa teemahaastatteluissa korostettiin edessä olevan teollisen transformaation hallitun läpiviennin merkitystä elin- ja toimintaympäristön säilymisessä Suomessa edelleenkin turvallisena. Erityisesti korostuivat eri toimijoiden tehtävien tunnistaminen kyberfyysisessä toimintaympäristössä ja viranomaisten viestintä kansalaisten kanssa. Globaalit liiketoimintarakenteet järjestyvät uudelleen kuten esimerkiksi musiikkiteollisuuden alueella on jo tapahtunut. Tämä vaatii paitsi yritystoimijoilta niin myös hallinnolta ja kansalaisilta tiedon ja toiminnan turvallisuuteen liittyvien yhteisesti hyväksyttyjen toimintamallien ja pelisääntöjen sopimista. Digitaalisen tiedon liikkumisen nopeus muutti pelisäännöt tiedon luottamuksellisuudesta: Tieto löytää aina aukkoja, josta voi kuplia. Keskiössä on kysymys siitä, kuka tiedon omistaa? Jatkossakin jännite tiedon avoimuuden ja luottamuksellisuuden välillä säilynee. Kansalaiset tahtonevat demokratiassa aina kuitenkin vaikuttaa omien tietojensa käyttöön ja päättää itse tietojensa luottamuksellisuudesta.

Kyberfyysisessä maailmassa kansalaiset ovat jatkuvasti keskellä uusia tilanteita. Mistä kansalaiset voivat tietää miten kussakin uudessa tilanteessa tulee toimia? Miten tunnistaa netin valepoliisit ja tunnuslukujen urkkijat tai lääkärirobotin vääristellyt vastaukset ja ruokaan ujutetut myrkylliset kasvit? Selvästi kysyntää on kasvavassa määrin luotettavasta viranomaisten toiminnasta ja läpinäkyvästä viestinnästä yllättävissä ja uusissa tilanteissa. Viranomaisille on tarjolla tehokkaita ja vaikuttavia toimintamahdollisuuksia olemassa olevia tietomassoja yhdistelemällä? Kenellä on lupa ja miten tietoja yhdistellä ja jälleen kerran: Miten suojata tietojen yhdistely luvattomalta tai rikolliselta käytöltä? Haitallisten aineiden valuminen vesistöön on aktiivisten kansalaisten ainakin vielä helpompi tunnistaa kuin kansalaisia vahingoittavien tietojen virta verkkopalvelussa. Yhteisöllisyyden näkökulmasta yhdessä ja yhteisiin arvoihin nojautuen meillä on mahdollisuus turvata niin ruokamme ja luonnonvarojen kestävän käytön kuin asumisemme, asiointimme ja liikkumisemme turvallisuus. Hajanaisina ja epäyhtenäisinä annamme sijaa vihamielisille tai rikollisille pyrkimyksille hyötyä toimintaympäristön uudelleenorganisoitumisesta.

Teemahaastatteluissa tunnistettiin kyberfyysisen maailman osalta pääasiassa nykyhetkeen liittyviä asioita, minkä perusteella voidaan ennakoida, että paine kiinnittää huomiota turvallisuuden alueella organisoitumiseen eli organisaatio-, hallinto-, sekä yhteisörakenteiden toimivuuteen on tulevaisuudessa suuri. Päämäärien saavuttamisessa tarvittavaa toimintaa haastatteluissa tunnistettiin jonkin verran, mikä tuottanee lisää sekä normeja että nykyhetken faktoja ja auttanee yhteisörakenteiden saattamisessa toimiviksi. Erityisesti hallintorakenteiden alueella tapahtuva organisoituminen ja hallintorakenteiden saattaminen toimiviksi kyberfyysisessä maailmassa on hallinnolle mahdollisuus järjestyä uudelleen. Kansalaiset odottavat että hallinto hyödyntää jo kerättyjä tietoja, big dataa, tuottaessaan kansalaisille palveluita, niin että tietoja ei tarvitse jatkuvasti ja mahdollisesti uudelleen kysellä kansalaisilta. Hyvänä esimerkkinä tästä on veroehdotus. Tulevaisuudessa kansallinen palveluväylä tulee mahdollistamaan uusien, kansalaisten toimia yksinkertaistavien, yhä itsenäisemmin eri tehtävistä suoriutuvien automaattijärjestelmien käyttöönoton hallinnossa.