Matkustajamäärät nousussa taivaisiin
Moni suomalainen suuntasi hellekesästä huolimatta nauttimaan auringosta lähirantaa kauemmas, sillä Finnair teki heinäkuussa uuden matkustajaennätyksen: lähes 1,3 miljoonaa matkustajaa. Finaviankin mukaan matkustajamäärät ovat huimassa kasvussa. Kesän aikana toteutettiin myös Tampere-Pirkkalan lentoaseman laajennus.
Sähkölentokone ensimmäistä kertaa ilmaan Suomessa
Ilmailuhistoriassa avattiin uusi luku, kun sähkölentokone teki ensilentonsa Suomessa. Kaksipaikkaisen koneen akkuteho riittää tällä hetkellä vajaan tunnin lentoon, mutta tekniikan uskotaan kehittyvän vauhdilla lähivuosina. Kaupunkien välisen lentoliikenteen odotetaan toteutuvan 2020-luvulla. Norjalaisten tavoitteena on sähköistää sisäinen lentoliikenteensä täysin vuoteen 2040 mennessä.
Lentoverosta uusi gallup
Suomalaiset pääsivät taas kesäkuussa antamaan mielipiteensä erilaisista vaihtoehdoista lentämisen päästöjen vähentämiseksi. Finnairin teettämässä kyselyssä lähes kaikki vastaajat pitivät lentämisen päästöjen vähentämistä tärkeänä ja yli kolme neljännestä oli valmiita maksamaan lipustaan enemmän tai erillistä lisämaksua, jos raha käytetään suoraan ympäristövaikutusten vähentämiseen. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että sopiva lisämaksu yhdensuuntaiselle Euroopan lennolle olisi 5–20 euroa. Finnair lupaa, että vuoden 2019 alusta sen asiakkaat voivat lento-ostoksilla klikata ostoskoriin myös haluamansa määrän biopolttoainetta tai tukea valitsemallaan summalla hiilinielujen kehittämishankkeita.
Finnairin kyselyssä lentovero sai kannatusta vain 11 prosentilta vastaajista, kun taas 73 prosenttia koki, ettei lentoveroa pitäisi ottaa käyttöön, mikäli sen tuottoa ei voida ohjata suoraan ympäristöhaittojen vähentämiseen. Huhtikuussa Helsingin Sanomien teettämässä kyselyssä lentoveroa kuitenkin kannatti 53 prosenttia ja vastusti 37 suomalaisista. Liekö suomalaisten kanta veroa kohtaan jyrkentynyt kevään kuluessa näin paljon vai johtuukohan ero enemmän kysymysten asettelusta? Finnair tai Finavia eivät kannata lentoveroa ja Finavian mukaan etenkin kotimaanlentojen kysyntä saattaisi vähentyä vaikeuttaen lentokenttäverkoston ylläpitoa.
Elämäntapavalinnat puhuttavat edelleen
Kevään ja kesän aikana on jatkettu vilkasta keskustelua elämäntapavalinnoista ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tässä muutama näkökulma:
- Turismin hiilijalanjälki on luultua suurempi – tutkijat suosittelevat hiilimaksuja ja lentämisen vähentämistä
- Saastuttavaan lentoliikenteeseen ei puututa verotuksella, jottei turismi kärsisi
- Mitä jos seuraavan ulkomaanreissun tekisi lentämättä? Selvitimme, mitä maksaa ja kauanko kestää esimerkiksi matka Berliiniin laivalla, bussilla ja junalla
- Toistuvat kotimaan lennot rasittavat ilmastoa enemmän kuin kaukomatka kerran vuodessa
- Tapio Pesola näyttäisi lapsilleen mielellään maailmaa, mutta hän ei lennä vapaa-ajalla: ”Vaikka söisi koko vuoden vegaaniruokaa, ei pysty kompensoimaan kaukomatkojen päästöjä”
Sitra ja Syke jatkavat lentämisen päästövähennyskeinojen tarkastelua yhteishankkeessa. Loppusyksystä valmistuvan hankkeen tuloksia odotellessa voit miettiä omia kulutustottumuksiasi vaikkapa Sitran elämäntapatestin avulla. Jos haluat tarkempaa arviota ilmastovaikutuksistasi, laske ne Ilmastodieetti-laskurilla.
Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. Johanna Niemistö työskentelee erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kulutuksen ja tuotannon keskuksessa, luonnonvarojen kestävä käyttö -tutkimusryhmässä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.