sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Puhutaan, että liikenteen murros on ovella – kiitos digitalisaation ja robotisaation. Muutos tulee olemaan suurin sitten siirtymän hevoskärryistä autoihin: ensimmäisten mallinnusten mukaan ajoneuvojen määrä keskikokoisessa eurooppalaisessa kaupungissa on mahdollista pudottaa jopa kymmenesosaan. Se edellyttäisi siirtymistä liikennejärjestelmään, jossa jaetut ja kutsuohjatut robottiajoneuvot täydentävät tehokasta julkista liikennettä. Hyötyjä olisi monia: parempi liikenneturvallisuus, älykkäästi optimoidut matkat, vähäisemmät päästöt, pienemmät kokonaiskustannukset ja kaupunkien viihtyisyys.
Win-win-win? Liikkumisen tulevaisuuskuva on kieltämättä houkutteleva niin yksittäisen ihmisen, ympäristön kuin uuden liiketoiminnankin näkökulmasta. Sitä ei kuitenkaan voi vain jäädä odottamaan, sillä esimerkiksi ilmastonmuutos ja ilmansaasteongelmat painavat jo kovasti päälle.
Miksi murros on välttämätön?
Suomessa vuonna 2015 kotimaan liikenne tuotti kasvihuonekaasupäästöjä noin 11 miljoonaa tonnia eli 20 % kaikista kasvihuonepäästöistä. Yli 90 % liikenteen päästöistä syntyi tieliikenteessä: 58 % henkilöautoista ja 37 % kuorma- ja pakettiautoista.
Suomessa autolla taitetaan noin joka toinen 1-3 kilometrin mittaisista matkoista ja jopa
90 % kaupunkiseutujen 5-50 kilometrin mittaisista matkoista. Ja kun autolla ajellaan, on kyydissä keskimäärin vain 1,5 henkilöä, vaikka tilaa olisi viidelle. Kaiken kukkuraksi autot, joista maksamme pitkän pennin ja joiden arvo valuu käsistämme kuin hiekka tiimalasissa, seisovat käyttämättömänä keskimäärin 92 % ajasta.
Auton omistamisesta liikkumisen palveluihin
Liikkumisen murros edellyttää niin tarjonnan (teknologia & palvelut) kuin kysynnän (asenne & liikkumiskäyttäytyminen) muutosta. Sopivat ohjauskeinot ja lainsäädäntö auraavat tietä molemmille muutoksille. Suomessa suunta on jo hyvä mm. liikennekaaren myötä.
On hienoa, että muun muassa sähkö- ja biokaasukäyttöiset autot sekä niihin liittyvä infrastruktuuri ja uusiutuva energia tekevät tuloaan – fossiilisista polttoaineista kun olisi päästävä eroon mahdollisimman pian ilmastonmuutoksen vuoksi. ”Teslojen” yleistymisen rinnalla kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on muuttaa omia liikkumiseen liittyviä rutiineja yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen ja yhteisölliseen autoiluun.
Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä jo nyt? Auton omistaminen ei ole välttämättömyys: autojen turvalliseen vertaisvuokraukseen voi ryhtyä esimerkiksi Sherit Blox Car -palvelun avulla. EkoRent tarjoaa pääkaupunkiseudulla sähköautojen yhteiskäyttöpalvelua yrityksille, taloyhtiöille ja yksityiskäyttäjille. Kimppakyytejä voi puolestaan löytää ja tarjota lukuisissa Facebook-ryhmissä sekä esimerkiksi Kyydit.net-sivustolla. Helsingissä Whim-palvelu tarjoaa pian liikkumista kuukausihinnoiteltuna pakettina, ja Oulusta aloittanut Kyyti-palvelu perustuu puolestaan ajoneuvojen korkeaan käyttöasteeseen.
Vaihtoehtoja löytyy siis jo nyt, ja yleinen trendi on siirtyminen auton omistajuudesta liikkumisen ostamiseen palveluna. Mutta ylivoimaisesti paras ja ympäristölle ystävällisin liikenteen käyttövoima ei ole hevos- vaan lihasvoima. Työ- tai koulumatkapyöräilynä voi vuoden aikana kertyä satoja kilometrejä kuin huomaamatta. Samalla terveys kohentuu, ja parhaimmassa tapauksessa voi säästää niin aikaa kuin rahaakin.
Sitra edistää resurssiviisasta liikkumista ja logistiikkaa Suomen kiertotalouden tiekartassa.
Alla oleva video liittyy Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta –näyttelyyn. Tiedekeskus Heurekan ja tulevaisuustalo Sitran valmisteilla oleva yhteisnäyttely kertoo tulevaisuuden Suomesta ja suomalaisuudesta.
Suosittelemme
Lue lisää.