Lohkoketju muuttaa maailmaa

Uusi teknologia tarjoaa kannattajiensa mukaan mahdollisuudet jopa maailman pelastamiseen, mutta kriitikot näkevät siinä myös uhkia.

Lohkoketju eli blockchain ja sen luomat uudet mahdollisuudet olivat yksi kuumimmista aiheista jakamistalousalan vuosittaisessa eurooppalaisessa päätapahtumassa Ouisharessa Pariisissa 18.–21.5.2016. Aihe oli jo vuosi sitten tapahtumassa uutuutena esillä, mutta tänä vuonna aihe herätti entistä enemmän keskustelua.

Jotkut tapahtuman tämän vuotiset alustajat visioivat lohkoketjun muuttavan tulevina vuosina maailmaa samassa mittakaavassa kuin mitä internet on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tehnyt: muuttavan miljoonien tietokoneiden maailmamme yhden maailmantietokoneen maailmaksi, pelastavan demokratian ja mahdollistavan tätä kautta jopa ilmastokriisin torjunnan. Toiset – vähän maltillisemmat – osallistujat puhuivat taas esimerkiksi siitä, kuinka lohkoketju luo meille pankeista vapaan rahan, voi varmistaa reilun kaupan tuotteiden todellisen reiluuden sekä tekee rekistereiden- ja kirjanpitäjistä katoavia ammattiryhmiä.

Lohkoketjua aloittelijoille

Lohkoketjuteknologia on viimeisen vuoden aikana noussut otsikkoihin maailmalla. Viime vuoden lokakuussa ilmestyneen the Economistin kansijuttu The trust machine – The great chain of being sure about things nosti lohkoketjun maailman talouspäättäjienkin tietoisuuteen. Suomen eduskunnassa sana lohkoketju kuultiin todennäköisesti ensimmäisen kerran kuluvan vuoden maaliskuussa, kun tulevaisuusvaliokunta järjesti avoimen kuulemisen jakamistaloudesta. Yksi kuulemistilaisuuden alustaja, San Franciscossa työskentelevä Sari Stenfors piti lohkoketjuista kertovan esityksen. Osa kuulijoista ei luultavasti vielä silloin täysin ymmärtänyt kuulemaansa, osa oli ehkä tutustunut jo Etlan muutamaan englanninkieliseen raporttiin lohkoketjuista tai tämän vuoden tammikuussa julkaistuun Sitran muistioon Megatrendit 2016 – tulevaisuus tapahtuu nyt, jossa lohkoketjuasiaakin lyhyesti esitellään.

Vaikka moni on lohkoketjusta kuullut, harva vielä todella tietää, mikä se oikein on. Tiedonhalua kyllä löytyy. Tämän vuoden Ouisharen alussa pidettiin työpaja otsikolla ”Blockchains and smart contracts for beginners” (Lohkoketjut ja älykkäät sopimukset aloittelijoille) BlockchainHubin perustaja Shermin Voshmgirin vetämänä. Järjestäjät olivat aliarvioineet kiinnostuneiden määrän, sillä työpajalle varattu tila täyttyi hetkessä. Osa tiedonhaluisista mahtui sisään vain seisomapaikoille, osa ei mahtunut sisään ollenkaan.

Taatusti luotettavia sopimuksia

Tähän asti bitcoin on ollut tunnetuin lohkoketjuteknologian hyödyntäjä. On kuitenkin virhe samaistaa lohkoketju täysin bitcoiniin. Vaikka bitcoinin kehittäjä tai kehittäjät samalla kehittivätkin lohkoketjutekniikan perusteet, todella suuret vaikutusmahdollisuudet lohkoketjulla on bitcoinin ulkopuolella.

Lohkoketjuteknologian uusien mahdollisuuksien avaajista ensimmäisiä on vuonna 2015 perustettu Ethereum*, joka tarjoaa bitcoinin tavoin lohkoketjuun perustuvaa autonomista, hajautettua ja täysin luotettavaa tapaa todentaa verkossa tehtyjä resurssien siirtoja eli hajautettua automaattista kirjanpitoa. Kuten bitcoin myös Ethereum palkitsee sitä prosessoivia eli louhivia tietokoneita virtuaalirahalla. Ethereum kuitenkin todentaa virtuaalirahan – Ethereumin oman valuutan nimi on ether – siirtojen lisäksi myös monenlaisia muita sopimuksia. Näitä hajautettuun todennukseen perustuvia sopimuksia kutsutaan älykkäiksi sopimuksiksi (smart contracts). Niiden avulla voidaan jonkin asian tapahtuminen taata automaattisesti, kun ennalta asetetut edellytykset toteutuvat. Esimerkiksi lasku tulee maksetuksi heti, kun tilattu tavara on saapunut vastaanottajalle.

On tavallaan nurinkurista, että nämä ”älykkäät sopimukset” perustuvat automaattiseen lohkoketjuteknologiaan, joka sinällään ei sisällä omaa älyä. Tämä teknologia on kuitenkin vallankumouksellista siksi, että se mahdollistaa tiedon varman säilyttämisen ilman keskitettyä palvelinta. Tieto on samanaikaisesti lukemattomissa tietokoneissa ympäri nettiä, yksittäisten tietokoneiden kaatuminen ei haittaa ja lohkoketjukoodin ansiosta tietoa ei voi myöskään peukaloida. Tällaiseen varmuuteen ei paraskaan pilvipalvelu pysty.

Varma tiedon säilyminen perustuu siihen, että jokainen sopimus lisää aina uuden kerroksen eli ketjun osan jo alun perinkin vahvaan sopimukseen. Esimerkiksi bitcoinin tapauksessa joka kymmenes minuutti luodaan uusi kerros sopimusta, joka on hajautetusti verkossa. Mitään sopimusta ei voi muuttaa, ellei muuta koko pitkää ketjua eli kaikkia aiemmin tehtyjä sopimuksia. Toisaalta, jos uusi sopimus on vanhojen sopimusten kanssa ristiriitainen, sitä ei hyväksytä.

Varmasti luotettava sopimusten sopimistekniikka mahdollistaa monenlaiset toimet toisilleen entuudestaan vieraiden ihmisten välillä. Se ainakin periaatteessa poistaa välikäsien tarpeen. Esimerkiksi pankit ovat tavallisten rahansiirtojen välikäsinä, Airbnb-tilojen vuokralle antajien ja vuokraajien välikätenä ja Uber-vertaistaksipalvelujen välikätenä. Tähän asti välikäsiä on tarvittu luottamuksen takaajina, mutta lohkoketjuteknologia mahdollistaa luotettavuuden ilman niitä. Lisäksi lohkoketjutekniikka mahdollistaa sopimusten tekemisen nopeammin ja halvemmalla kuin välikäsien kautta tehtyinä.**

Käytännön esimerkit ehkä avaavat lohkoketjujen mahdollisuuksia yleisiä tai teknisiä selityksiä paremmin. Vaikka lohkoketjut ovat jokseenkin tuore asia, on joitakin yrityksiä ja projekteja jo syntynyt tämän teknologian hyväksikäyttöön.

• Factom on yhdysvaltalainen start-up, joka valmistelee Hondurasille lohkoketjuun perustuvaa luotettavaa ja riippumatonta maarekisteriä.
• Bitnation valmistelee muun muassa lohkoketjuun perustuvaa maailmankansalaisuutta henkilökortteineen. Bitnationilla on yhteistyötä myös Viron e-kansalaisuus-hankkeen kanssa.
• Slock.it yhdistää fyysiset objektit ja lohkoketjun ”älykkäät sopimukset”, esimerkiksi lukot voidaan saada auki ja kiinni näillä sopimuksilla. Tämä lisää esimerkiksi vertaisvuokrauksen luotettavuutta.
• Ujo MUSIC kehittää lohkoketjuun perustuvaa musiikin nettijakopalvelua, joka mahdollistaa entistä suuremman musiikkibisneksen läpinäkyvyyden. Ujossa näkyy suoraan mihin tai kenelle musiikista maksettu korvaus menee.
• Provenance tarjoaa lohkoketjuteknologiaan perustuvan työkalun, joka näyttää luotettavasti mistä tuotteiden raaka-aineet ovat peräisin tai kuinka ne on tuotettu.
• Arcade City toimii kuten kyytipalvelu Uber, mutta ilman että rahaliikennettä hoitaa voittojansa maksimoiva välittäjäfirma.
• Allied Peers kehittelee Ethereumin pohjalla mikro- tai vertaisvakuutustoimintaa.
• Everledger seuraa ja suojaa arvoesineitä esimerkiksi vakuutuspetoksilta paperisia alkuperätodistuksia luotettavammin lohkoketjuteknologian avulla. Ensivaiheessa brittiläinen Everledger keskittyy timanttien rekisteröintiin.
• The DAO on ensimmäinen ”hajautettu autonominen organisaatio” (decentralised autonomous organisation), joka toimii ennalta kirjattujen sääntöjen mukaan Ethereumin pohjalla. The DAO on eräänlainen sijoitussäätiö, jossa kaikki jotka ovat hankkineet DAO-rahakkeita voivat halutessaan tehdä ehdotuksia ja äänestää sijoitustoimista. The DAOn joukkorahoituskampanja eli sen rahakkeiden osto on parhaillaan käynnissä ja päättyy 28.5.2016 mennessä.
• D-CENT on eurooppalainen projekti, jossa kehitetään avoimia ja luotettavia työkaluja suoran demokratian edistämiseen muun muassa lohkoketjuteknologian avulla.

Ouisharen vakiokävijöihin kuuluvien maailmanparantajien sekä edellä kuvattujen uusien yritysten ja hankkeiden lisäksi lohkoketjusta ovat kiinnostuneet myös perinteiset suuryritykset. Ouisharessa oli paikalla ainakin Microsoftin ja Philipsin edustajia. Myös isot pankin ovat siitä kiinnostuneita, joko oman asemansa menettämisen pelosta tai etsiessään parempia ja halvempia menetelmiä rahansiirtoihin. Lisäksi Nasdaq-pörssi aikoo pian alkaa käyttää lohkoketjuun perustuvaa järjestelmää kirjatakseen kaupat, jotka koskevat yksityisesti omistettuja yhtiöitä.

Miten käy demokratialle, läpinäkyvyydelle ja energiankulutukselle?

Vaikka lohkoketjuteknologian tarjoaa suuria mahdollisuuksia, se ei kuitenkaan ole teknologiana ongelmaton. Tähän mennessä lohkoketjujen mahdollisuuksia on käytännössä pystytty hyödyntämään vain harvoilla aloilla, eikä sovellusalojen laajenemisesta ole vielä vahvaa näyttöä. Eri alojen vanhat toimijat ja toimintatavat voivat harata vastaan kiihkeästikin.

Jotkut näkevät myös lohkoketjuteknologian vain uutena teknologiauskovaisuuden muotona, joka unohtaa asioiden sosiaalisen puolen ja valtapelit. Näiden kriitikoiden mielestä lohkoketjuinto saattaa vain helpottaa varallisuuden keskittymistä kapean eliitin käsiin. Lisäksi koko idea tehdä luottamuksesta vain koodaamisella varmistettava asia tavallaan ohittaa myös perinteisen demokraattisen poliittisen prosessin, mikä ei välttämättä ole niin hieno, houkutteleva ja voimaannuttava ajatus.

Lohkoketjuteknologian puolustajat ovat toista mieltä. Osa heistä ei enää usko välilliseen demokratiaan vaan pitää sitä korruptoituneena. Heidän mielestään toivo on suorassa demokratiassa, joka voi toteutua, kun lohkoketjuteknologian myötä syntyy yksi maailmantietokone. Sitten riittävän monella olisi mahdollisuus suoraan vaikuttaa siihen, millaisia sopimuksia maailmantietokoneessa solmitaan.

Jonkinlainen ristiriita on myös lohkoketjuteknologian luotettavuuden ja omistusten läpinäkyvyyden välillä. Lohkoketjujen tarjoama luotettavuus perustuu hienoon ohjelmointiin ja tietotekniikkaan, mutta se on samalla myös anonyymiä. Esimerkiksi bitcoinien omistajista ei ole nimilistoja vaan niillä voi käydä kauppaa anonyymisti. Myöskään Ethereumin, sen ether-valuutan tai edellä mainittujen DAO-rahakkeiden omistajista ei ole varmaa tietoa.

Myös lohkoketjutekniikan käytöstä koituva energiankulutus on iso haaste. Koska jokainen uusi sopimus tai kryptovaluutan siirto luo aina uuden lenkin pitkään digitaaliseen ketjuun kasvaa käsiteltävien tiedostojen koko. Mitä yleisemmäksi lohkoketjuteknologian käyttö tulee, sitä enemmän kuluu myös lukemattomien netissä olevien tietokoneiden laskentavoimasta lohkoketjujen prosessointiin. Yhteenlaskettuna kaikki tämä laskenta käyttää myös ainakin potentiaalisesti yhä enemmän energiaa. Tässäkin on käynnissä kilpajuoksu energiatehokkaamman teknologian sekä kasvavan tietokonemäärän ja laskentavoiman käytön välillä.

Lohkoketjuoptimistit uskovat ongelmien ratkeavan, kun teknologian käyttö vakiintuu ja sen takana olevia ohjelmia hiotaan. Pessimistit ovat tietysti toista mieltä.

—–

*Ethereumin historia on kuin suoraan elokuvasta. Kanadanvenäläinen ohjelmoinnin ihmelapsi Vitalik Buterin alkoi kehittää Ethereum-lohkoketjua vuonna 2013 vain 19-vuotiaana. Vuonna 2014 hän kuvasi Ethereumia ”seuraavan sukupolven kryptovaluutaksi ja hajautetuksi applikaatioalustaksi”. Kehittäjätiimiin tuli pian myös muita ohjelmoijia, esimerkiksi tämän vuoden Ouisharessa esiintynyt Gavin Wood. Kesällä 2014 Ethereum keräsi hyvin nopeasti joukkorahoituskampanjan avulla miljoonien dollarien arvosta pääomaa. Samana vuonna Buterin myös sai Ethereumin kehittämisestä Maailman teknologiapalkinnon. Heinäkuussa 2015 julkaisiin Ethereumin lohkoketjun ensimmäinen lenkki eli ns. genesis-lohko. Vitalik Buterin jätti yliopisto-opintonsa kesken ja muutti Sveitsiin, jossa Ethereum-projektia kehittävät nyt sveitsiläinen Ethereum Switzerland -yhtiö ja voittoa tavoittelematon Ethereum-säätiö. Lisää Ethereumista esimerkiksi täällä.

**Ne lukijat, jotka ovat kiinnostuneita lohkoketjun toiminnan teknisistä yksityiskohdista, voivat tutustua niihin englanniksi esimerkiksi täällä tai suomeksi täällä.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.