Suomessa on alkamassa innovaatiokilpailujen vuosi

Suomessa on alkamassa innovaatiokilpailujen vuosi. Kaikissa tulevissa kilpailuissa voittoprosentti on varmasti parempi kuin lotossa – lupaan sen. Voittoprosentilla tosin ei ole merkitystä. Merkitystä on vain sillä, että näissä kilpailuissa mitellään siitä, kuka parantaa eniten maailmaa. Peter Diamandis julisti viime viikolla Helsingissä Nordic Business Forumissa, että se yhteiskuntia muuttava valta, joka 1000 vuotta sitten kuului hallitsijoille ja 100 sitten teollisuusmiehille, kuuluu nyt kaikille. Usko siihen, että parhaat ratkaisut voivat löytyä keneltä tahansa on myös innovaatiokilpailujen takana. Ainakin Diamandis uskoo tähän. Hänen perustamansa yritys X-Prize tarjoaa tällä hetkellä esimerkiksi 15 miljoonaa dollaria ratkaisuille globaalisti levitettävistä oppimisalustoista sekä 20 miljoonaa dollaria sille, joka keksii robotin avaruuden tutkimisen tarpeisiin. Maailmalta kilpailuja löytyy joka lähtöön ja Suomi tulee lujaa perässä. Suomessa on tälle ja ensi vuodelle useita hienoja avauksia innovaatiokilpailujen saralla. Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu tarjoaa miljoonan parhaalle ratkaisulle valittuun haasteeseen, joka julkaistaan pian. Tutkijoille suunnattu Helsinki Challenge pyrkii tuomaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet käytäntöön. Vuosisadan rakentajat on 40 suomalaisen säätiön kilpailu nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Fortumin kilpailu etsii uusia kevyitä aurinkoenergiaratkaisuja kotikäyttöön. Entä löytyisikö sinulta innovatiivinen tutkimusidea vailla rahoitusta? Kaskas Median pyörittämässä kilpailussa pitchataan tutkimusideoita Slushin lavalla ja voittaja vie 100 000€. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Toimintalogiikka innovaatiokilpailujen takana on varsin yksinkertainen. Muotoillaan ratkaisematon, mutta ratkaistavissa oleva ja kiinnostava haaste. Asetetaan riittävän iso palkinto (eli kannustin ratkaisemiselle) ja palkitaan se, joka ensimmäisenä kehittää parhaan ratkaisun. Varsin yksinkertaisen perusajatuksen taakse kätkeytyy kuitenkin paljon erilaisia keinoja synnyttää innovaatiota ja luoda muutosta. Näitä vaikuttamisen keinoja on tutkinut Anessa ”Nes” Parker. Hänen kirjoittamassaan selvityksessä on tutkittu yli 400 yhteiskunnallisen innovaatiokilpailun vaikuttavuutta. Pähkinänkuoressa tulokset ovat seuraavat:

1. Kilpailuilla voidaan löytää uusia ratkaisuja aikamme yhteiskunnallisiin ongelmiin.
2. Kilpailuilla voidaan kytkeä laajoja joukkoja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja inspiroida ihmisiä tarttumaan aikamme ongelmiin.
3. Kilpailut ovat hyvä työkalu herättää keskustelua vaikeista ja monimutkaisista ongelmista.

On loistavaa, että olemme löytäneet innovaatiokilpailuista uuden työkalun myös julkisen sektorin, yliopistojen ja säätiöiden käyttöön. Nyt meidän tulee myös ymmärtää tätä meille vielä kovin uutta innovaatiotyökalua paremmin. Tästä syystä Sitra järjestää 7.11.2016 seminaarin yhteiskunnallisten innovaatiokilpailujen vaikuttavuudesta. Mitä voimme miljoonakilpailuilta odottaa? Seminaarin keynote-puhujaksi saapuu Washingtonista edellä mainittu Anessa ”Nes” Parker. Parkeria kommentoimassa ovat Nestan innovaatiokilpailuihin erikoistunut asiantuntija Marco Zappalorto, sekä Suomalaisen innovaatiokentän ja osallistamisen näkökulmasta Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenros. Lisäksi tilaisuudessaan kerrotaan lisää siitä, mihin ongelmaan Ratkaisu 100 -innovaatiokilpailu tarttuu. Lisätietoa seminaarista löydät täältä. Suoraan ilmoittautumiseen pääset tästä. Tervetuloa mukaan!