archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Löytöretkellä Bostonissa

Sitran Uusi koulutus -foorumin osallistuja Mervi Jansson ruotii blogissaan foorumin ulkomaan ekskursiolla syntyneitä ajatuksia ja tuomisia suomalaisen koulutuksen kehittämiseksi.

Kirjoittaja

Julkaistu

Sitran Uusi koulutus -foorumi teki helmikuussa ekskursion Yhdysvaltoihin nähdäkseen uuden koulutuksen ilmiöitä globaalista ja toisaalta meille peilauspintaa tarjoavista näkökulmista. Foorumin osallistuja Mervi Jansson ruotii blogissaan ekskursiolla syntyneitä ajatuksia, käytyjä keskusteluja ja tuomisia suomalaisen koulutuksen kehittämiseksi.

Uusi koulutus -foorumin vierailu Yhdysvaltoihin ei alkanut lupaavasti. Bostonia riepotteli lumimyräkkä, ja lista lumen vuoksi suljetuista kouluista piteni tunti tunnilta. Pian saapumisemme jälkeen osavaltioon julistettiin hätätila. Siitä huolimatta asialleen omistautuneet amerikkalaiset puhujat ja vierailukohteiden isännät ja emännät saapuivat paikalle, jos se suinkin oli mahdollista. Retken puolivälissä koulutkin onneksi avautuivat ja pääsimme tutustumaan amerikkalaiseen kouluruokailuunkin – macaroni and cheese, anyone? (Sen jälkeen moni lupasi olla koskaan enäävalittamatta suomalaisesta kouluruuasta.)

Toimin ammatillisen koulutuksen parissa, joten olin erityisen kiinnostunut kohteista Impact Hub, Artisan’s Asylum, Jobs for the Future ja NECAT. Maker movement, konkreettinen tekeminen, on osaltaan nostanut ammatillisen osaamisen arvostusta Yhdysvalloissa. Luovuus, käden taidot ja ongelmanratkaisu aidoissa ympäristöissä nähdään keskeisinä oppimiskokemuksissa. Vahva can do -asenne, innostus, oman idean myyminen – joskus ihan konkreettisesti sijoittajille – on osa oppimisprosessia.

Vuonna 2013 lahjoitusvaroin perustettu NECAT näytti huikeaa esimerkkiä siitä, miten vaikeista olosuhteista tulevat aikuisopiskelijat saadaan kiinni työelämään. Koulu opettaa 21 viikossa opiskelijoille kokin perustaidot. Samalla opiskelijaa autetaan löytämään omat vahvuutensa luontevana osana ammatillista koulutusta. Työharjoittelusta voi palata takaisin opetuskeittiöön saamaan lisäoppia, jos sille on tarvetta. Työllistymisprosentti valmistuneilla on jopa 85 prosenttia. Koulutuksen arvo on yli 9000 dollaria, mutta opiskelijat maksavat vain 200 dollarin materiaalimaksun.

Miksi Bostoniin?

Moni on kysynyt minulta, miksi lähdimme juuri Bostoniin. Toki seudulla on Harvard ja MIT, mutta mitä muuta tarjottavaa Yhdysvalloilla on Suomen koulutussektorille? Meillä on kansallinen lainsäädäntö ja valtakunnalliset opetussuunnitelmat, kun Yhdysvalloissa samanlaisuutta edustavat lähinnä ikäluokille tarkoitetut monivalintakokeet. Osavaltiot ovat hyvin itsenäisiä koulutuksen suhteen ja toisaalta innokas visionääri, joka saa kerättyä tarvittavan rahoituksen, voi perustaa oman oppilaitoksensa. Juuri moninaisuus oli jo syy vierailuun. Aktiivinen kokeilukulttuuri ja yksityisen sektorin rohkeus ja vapaus kehittää uusia ratkaisuja eri kouluasteille synnyttävät pohjaa uudistumiselle.

Yhdysvalloissa koulutus ja liiketoiminta nivoutuvat yhteen. Koulutuksella tehdään rahaa ja koulutusvienti on iso bisnes. Niinpä hain myös vastauksia suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseen. Matkan aikana meillä oli useita visiointisessioita, joista viimeisimmässä kirjasimme, että tulevaisuudessa Suomi on maailman halutuin oppimiskumppani – jatkuvasti kehittäväosaamisyhteiskunta, joka synnyttää uutta palveluliiketoimintaa. Opimme siis tekemään bisnestäosaamisellamme.

Mikä sitten estää, tai ainakin rutkasti hidastaa, meitä pääsemästä tuohon tavoitteeseen? Meillä on hankkeita, joissa jo kokeillaan monia niistä hyvistä asioista, joita näimme Yhdysvalloissa. Tai siis joku tai jotkut kokeilevat jossakin. Miksi tuntuu siltä, että keksimme pyörää aina uudelleen, monessa paikassa yhtä aikaa ja vieläpä siihen samaan autoon? Toivon, että projekteista ja hankkeista siirrytään kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, kansallisiin uudistuksiin, joita rakennetaan ja hyödynnetään yhdessä. Yritykset, kolmas sektori ja koko koulutuksen kenttä otetaan mukaan.

Keskeyttämiset ovat yksi ammatillisen koulutuksen haasteista. Entä jos ottaisimme oppia Maker movementista ja mahdollistaisimme oppimispolut, joissa opiskelijoiden innostus ja tekemisen imu ovat keskiössä? Digityökalut ja pelit antaisivat tilaisuuden oppia yhteisöllisesti koska ja missä vaan. Olisiko opettajilla paremmat edellytykset opettaa keskeisiä työelämätaitoja, jos opettajaprofessio täydentyisi omaan intohimoon perustuvalla yrittäjyydellä? Voisiko Suomi olla maailman johtava koulutustoimija? Maa, jossa huikeat oppimiskokemukset synnyttävät osaamista, joilla rakennetaan yhteiskuntaa, luodaan työpaikkoja ja jaettavaa maailmanlaajuisesti. Tälle on globaali tilaus.

Uskallammeko rikkoa vetämämme rajat? Onko meillä rohkeutta uudistaa ja uudistua, vai juutummeko edelleen keskustelemaan tuntikehyksestä ja tekemään koulutuspolitiikkaa toisen asteen koulujen lukumäärällä? Toivottavasti Suomesta löytyy viisautta raivata esteet loistavan tulevaisuuden tieltä –osaamisesta se ei ole kiinni.

Sitran Uusi koulutus -foorumi kokosi yhteen 31 hengen poikkiyhteiskunnallisen joukon pohtimaan, mitä ovat tulevaisuuden koulutuksen haasteet ja visio. Foorumin aikana tehdään kokeiluja joilla testataan, miten voimme päästä nopeammin kohti tulevaisuuden parempaa koulutusta. Onko sinulla, yhteisölläsi tai yritykselläsi idea tai hanke, joka liittyy tulevaisuuden koulutuksen kehittämiseen? Etsiikö ideasi toteuttajaa? Uusi koulutus -ideakuulutus on nyt auki! Lue Ideakuulutuksesta lisää täältä.

Mistä on kyse?