Kommentti
Arvioitu lukuaika 4 min

Luonnon köyhtyminen on otettava vakavasti – ratkaisutkin jo tiedetään

Luonnon köyhtymisellä on peruuttamattomia vaikutuksia talouteen, ruokaturvaan, terveyteen ja elämänlaatuun ympäri maailmaa. Tässä ratkaisuja, joiden avulla niin kansalainen, poliitikko, yritysjohtaja kuin opettaja voivat ryhtyä tukemaan luonnon monimuotoisuutta tässä ja nyt.

Kirjoittaja

Hanna Mattila

Julkaistu

Maanantaina 6.5. kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkisti globaalin raportin biodiversiteetin tilasta. Raportin mukaan ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla. Ihminen on vakavasti muuttanut 75 prosenttia maailman maa-alasta ja 66 prosenttia meriympäristöistä. Miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto.

Luontoraportti on mahdollisesti vakavin raportti, joka ihmiskunnan historiassa on koskaan kirjoitettu (suomenkielinen tiivistelmä raportista). Tästä huolimatta raportin julkistustilaisuudessa todettiin, ettei tarkoituksena ole lannistaa, vaan antaa myös toivoa. IPBES:n pääsihteeri Anne Larigauderie toivoo, että jokainen tuntisi voivansa vaikuttaa ja tuoda esiin ratkaisuja biodiversiteetin parantamiseksi.

Mitä nyt pitäisi tehdä? Miten eläisimme maapallon kantokyvyn rajoissa?

Ilmasto- ja kiertotalousratkaisut ovat keskeisiä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä. Kiertotalous vähentää uusien materiaalien käyttöönoton tarvetta, päästöjä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaa painetta luonnolle. Sitra ja ECF ovat arvioineet, että neljän materiaalin (muovi, betoni, alumiini ja teräs) kiertotalous on välttämätöntä, jotta voidaan saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoite. Kansalainen, poliitikko, yritysjohtaja ja opettaja: ota käyttöön nämä ratkaisut.

Kansalainen: Tutustu kulutuksesi aiheuttamiin vaikutuksiin ja tee fiksuja tekoja

Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,8 maapalloa. Suomalaisten kulutus voimistaa ilmastonmuutosta ja köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ympäri maailmaa. Esimerkiksi suomalaisten kuluttaman ruoan, kuten vehnän tai kahvin, tuottamiseen käytettävästä viljelyalasta 40 % sijaitsee maan rajojen ulkopuolella. Tällä kulutuksella on iso vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ympäri maailmaa (katso kartta suomalaisten ruuan kulutuksen biodiversiteettivaikutuksesta). Olemme itse asiassa ulkoistaneet ison osan kulutuksemme ympäristövaikutuksista muihin maihin.

Kansalainen voi arvioida oman elämäntapansa vaikutuksia ympäristöön esimerkiksi Sitran elämäntapatestin avulla. Testi auttaa myös suunnittelemaan, mistä kulutusta voi lähteä vähentämään. Houkuttelevia vinkkejä kestävämpään arkeen antaa 100 arjen fiksua tekoa. Sadassa on mistä valita.

Poliitikko: Valjasta verotus luonnon avuksi ja edistä kiertotalouden ratkaisuja

Luontoraportti vaatii, että rahoitamme vain luonnon kannalta kestävää toimintaa. Kaikki yhteiskunnan osa-alueet on valjastettava mukaan ilmasto- ja luontokriisien torjumiseen.

Verotus on tehokas keino ohjata yhteiskuntaa ja taloutta. Poliitikot voivat siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta ilmasto- ja ympäristöhaittojen verotukseen. Sitran selvityksen mukaan verotuksen painopisteen siirrolla on mahdollista vähentää päästöjä ja samalla tukea taloutta ja työllisyyttä ilman, että tuloerot kasvavat tai teollisuuden kilpailukyky heikkenee. Kestävän kehityksen verouudistuksen toimeenpanon tulisi alkaa jo hallituskaudella 2019-2023.

Kiertotalouden kansallinen tiekartta puolestaan auttaa Suomea siirtymään kiertotalouteen – tehokkaampaan talouteen, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä materiaalien kiertoon. Tiekartan suositukset kannattaa ottaa huomioon tulevalla hallituskaudella.

Maailmanlaajuisesti on otettava käyttöön parhaat, jo olemassa olevat ilmastoratkaisut. Sitran selvityksen mukaan 17 toimivaksi todettua ilmastoratkaisua kuten energiatehokkuuden lisääminen ja ruokahävikin minimointi vähentäisivät maapallon ilmastopäästöjä laajamittaisesti hyödynnettynä neljänneksen. Potentiaali on siis valtava.

Yritysjohtaja: Tee liiketoimintaa maapallon kantokyvyn rajoissa

Yritystoiminnan on muututtava kiertotalouden mukaiseksi, jotta pystymme elämään maapallon kantokyvyn rajoissa. Uudessa liiketoiminnassa ei keskitytä enää vain tuottamaan mahdollisimman paljon tavaraa, joka ei kestä käytössä. Sitä vastoin tuotetaan aiempaa enemmän palveluita ja/tai tavaraa, joka kestää tai jota voi korjata ja käyttää uudelleen.

Inspiraatiota liiketoiminnan muutokselle voi hakea vaikkapa Kiertotalouden kiinnostavimmat -listauksessa mukana olevien yritysten bisnesratkaisuista. Kiertotalouden liiketoimintamallien Playbook teollisuudelle tarjoaa puolestaan yrityksille matkasuunnitelman kiertotalouteen.

Opettaja: Opeta ratkaisuista kouluissa ja oppilaitoksissa

Opetus ja koulutus ovat keskeisiä yhteiskunnan muutoksen aikaansaamisessa. Tulevaisuuden yhteiskunnassa jokainen on kestävän kehityksen, kiertotalouden ja ilmastoratkaisujen asiantuntija.

Kiertotalouden osalta Sitra on tehnyt yhteistyötä yli 50 oppilaitoksen, koulutusorganisaation ja yrityksen kanssa ilmaisten oppimateriaalien kehittämiseksi. Tämän lukuvuoden aikana kiertotalousopetus tavoittaa jo yli 70 000 lasta ja nuorta. Tutustu täällä moniin eri aineisiin soveltuviin oppimateriaaleihin kiertotaloudesta.

Näiden ratkaisujen lisäksi on paljon muuta, mitä pitää ja voidaan tehdä. On panostettava suojeluun ja ekologiseen kompensaatioon Ekologinen kompensaatio Ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle toisaalla aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta jossain muualla. Monimuotoisuuden lisääminen voi olla esimerkiksi vaurioituneen ekosysteemin kunnostamista tai uhanalaisten, harvinaisten tai ekosysteemin kannalta tärkeiden lajien elinolosuhteiden parantamista. Onnistuneesti toteutettuna ekologinen kompensaatio tuottaa mitattavissa olevan hyödyn luonnon monimuotoisuudelle ja mahdollistaa luonnonvarojen hyödyntämisen siten, että luonnon heikentyminen on mahdollisimman vähäisiä. Avaa termisivu Ekologinen kompensaatio sekä luontopohjaisiin ratkaisuihin Luontopohjaiset ratkaisut

Luontopohjaiset ratkaisut (engl. nature-based solutions) ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat luontoon tai inspiroituvat siitä. Ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä. Esimerkiksi merialueiden suojelualueet suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät kalastuselinkeinolle tärkeiden lajien elinvoimaisuutta. Luonnosta inspiroituvat ratkaisut voivat matkia luonnonmateriaalien, -rakenteiden tai -prosessien ominaisuuksia, esimerkiksi materiaalien valmistuksessa voi matkia puun jousto-ominaisuuksia.

Avaa termisivu Luontopohjaiset ratkaisut . On siirryttävä tekemään hyvää luonnolle, sen sijaan että ainoastaan minimoisimme sille aiheutuvaa haittaa.

Mistä on kyse?