Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 3 min

Luonnon vahvistamiseksi tarvitaan dialogia, mutta yksin se ei riitä

Suuri luontodialogi innosti suomalaiset käymään rakentavaa keskustelua luonnosta. Dialogin tulee jalostua myös toiminnaksi ja innovaatioiksi, kirjoittaa Sitran johtava asiantuntija Timo Lehesvirta.

Kirjoittaja

Timo Lehesvirta

Julkaistu

Luonto on ympärilläni. Luonto on minussa. Luonto on lapsuusmuistoissani ja tässä hetkessä. Luonto on koskematon ja valjastettu. Luonto on minulle pyhä ja turvapaikkani. Se on tutkimusretkeni ja harrastukseni. Luonto on minun työtäni, perheeni toimeentulo ja hyvinvointia.

Luonnolla on meille valtava määrä erilaisia merkityksiä, ja luontosuhteemme ovat moninaisia. Tämä tuli selvästi ilmi kevään 2022 Suuressa luontodialogissa, jossa ihmiset ja erilaiset organisaatiot pohtivat ja jäsensivät omaa yhteyttään luontoon – ja kuuntelivat muiden käsityksiä.

Sitran ja DialogiAkatemian järjestämien luontodialogien tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, mitä kaikkea luonto merkitsee ihmisille ja organisaatioille. Vuoropuhelu erilaisten näkemysten välillä on tärkeää, kun pohditaan luonnon merkitystä ja keinoja turvata luonnon monimuotoisuus. Dialogien järjestäminen on osa Sitran Luontoviisas Suomi 2035 -visiota. Visio on myöhemmin tänä vuonna julkistettava tulevaisuuskuva Suomesta, missä luonnon köyhtyminen on pysäytetty yhteistyöllä.

Luonnon monimuotoisuus on nousemassa ilmastokriisin rinnalle keskeiseksi, koko yhteiskuntaa, taloutta ja ihmiskunnan tulevaisuutta koskevaksi kysymykseksi. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä linkittyvät toisiinsa, joten myös ratkaisuja kannattaa pohtia rinnakkain.

Vaikka vastuu ympäristöstä nivoo ilmasto- ja luontoteemat yhteen, niissä on myös selkeitä eroja. Luontoyhteytemme on erottamaton osa oman lajimme perusolemusta. Ihminen on kehittynyt vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Evoluutio on luonut intiimin ja erottamattoman liiton ihmisen ja luonnon välille. Ilmaston kannalta keskeisellä alkuaineella, hiilellä, ei ole vastaavaa psykologista merkitystä ihmiselle. Luonto on ihmismielelle ilmastoa henkisempi kysymys, mikä näkyi myös keväällä käydyssä luontodialogissa.

Rakentava keskustelu luonnosta on alkanut: Miten tästä eteenpäin?

Edessämme on koko yhteiskuntaa ja taloutta koskeva yhteinen tarve muutokselle: Meidän on pysäytettävä luonnon köyhtyminen. Dialogi on välttämätöntä, mutta yksin se ei riitä. Rakentavaa keskustelua tulee jatkaa ja jalostaa koskemaan talouden eri toimialoja. Dialogia tulee myös laajentaa parlamentaariseksi ja osaksi ympäristökasvatusta.

On keskeistä, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen syntyy sisäinen motivaatio, erilaisten velvoitteiden tuomien reunaehtojen rinnalle. Sisäinen motivaatio voi rakentua montaa kautta, mutta keskeistä on tunnistaa luonnon monet merkitykset ja niiden kautta muotoutuvat luontosuhteet. Luonto tarjoaa hyvän elämän edellytykset ja on ratkaisevan tärkeä osa talouttamme. Luonto on osa henkisyyttämme. Luonto on arvokasta sellaisenaan ja toisaalta tieteen sekä taiteen raaka-ainetta. Nämä kaikki ovat isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, joihin on monia erilaisia, mutta yhtä hyviä vastauksia.

Luontodialogeja tarvitaan, jotta eri merkitykset synnyttävät yhteisen ja toisiaan tukevan voiman, jonka avulla pidämme huolta luonnosta. Kun olemme luontoviisaita, osaamme dialogisuuden ja toistemme kohtaamisen kautta luoda myös toimia ja innovaatioita.

Jälleen kerran, luonnon ja lajien tuntemuksesta on hyötyä, ja lajeista parhaiten meidän tulee tuntea ihminen, toisemme.

Lue lisää:

Sitran selvitys: Suuri luontodialogi – Meissä jokaisessa elää monta luontosuhdetta

Uutinen: Luontosuhteen vahvistamista, arjen valintoja, lisää yhteistyötä – Yli sata dialogia etsi ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseen

Mistä on kyse?