Luovan tulosohjaus haastaa vakiintuneita käytäntöjä

Vuoden 2021 alussa toimintansa aloittavan Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovan ohjausmalli on ainutlaatuinen: kahdeksan eri ministeriötä ohjaa Luovaa yhdessä. Tulosohjauksen toimintamallia, -tapaa ja -kulttuuria on työstetty kahdessa ns. design sprintissä osana Sitran Siilonmurtajat-kokeiluja.

Kohti vuorovaikutteista, ilmiölähtöistä ja tuloksellista ohjausta

Ensimmäisen sprintin pohjalta ohjauksen keskeisiksi periaatteiksi määriteltiin vuorovaikutteisuus, ilmiölähtöisyys ja tuloksellisuus. Toisen sprintin tavoitteena oli siirtää periaatteet käytäntöön, tulosohjauksen prosesseiksi ja toimintatavoiksi. Vaikka tulosohjauksen kokonaisuutta raamittavat valtionhallinnon tulosohjauksen malli ja talousarviolain- ja asetuksen mukaiset prosessit, uudenlaiselle ajattelulle ja tekemiselle runsaasti jää tilaa.

Luovan yhteistä ohjausta toteuttaa lainsäädännössä määritelty, ohjaavien ministeriöiden ja Luovan edustajien muodostama ohjausryhmä. Sen tehtäviä ovat muun muassa ohjaus ja arviointi, viraston tulostavoitteiden, talousarvioehdotuksen ja valtiontalouden kehysehdotuksen hyväksyminen sekä viraston tilinpäätöskannanoton antaminen.

Ohjausryhmän roolia pohdittaessa korostuivat ohjauksen ketteryys ja strategisuus: yksityiskohtien ohjaamisesta on tarpeen siirtyä ylätason tavoitteisiin ja asioiden reaaliaikaiseen seurantaan perinteisen vuosikelloajattelun sijaan. Kaiken keskiössä on jaettu tieto, ”virtuaalinen tilannehuone”. Yhteinen kokonaisnäkemys on poikkihallinnollisen ja strategisen ohjauksen edellytys.

Ohjausryhmää tukemaan tarvitaan tilannekuvaa ylläpitävä ja kehittämistarpeet tunnistava valmistelu. Jatkuvan dialogin merkitys ohjaajien ja ohjattavan välillä korostuu. Tärkeää on myös varmistaa viraston johdon liikkumatila johtamisessa ja tulostavoitteiden toimeenpanossa – ohjausta tehdään vain ohjaajien yhdessä tunnistaman tarpeen mukaan.

Itse tulossopimuksen tulisi keskittyä entistä vahvemmin viraston vaikuttavuustavoitteiden määrittelyyn: sopimuksen sisällön tulisi olla niin napakka, että se voidaan tiivistää minuutin videoon.

Poikkihallinnollinen rakenne luo hyvät lähtökohdat ilmiölähtöisyydelle

Luovan monialainen rakenne ja poikkihallinnollinen ohjaus tarjoavat hyvät lähtökohdat yhteiskunnallisesti merkittäviin ilmiöihin tarttumiseen. Mutta miten luodaan ilmiölähtöisiä tulostavoitteita?

Ilmiölähtöinen tavoiteasetanta lähtee tilannekuvasta: ensin määritellään yhteiskunnallisesti merkittävät ilmiöt. Tästä päästään strategisiin valintoihin: Mihin ilmiöihin Luova haluaa vaikuttaa? Entä mitä valittujen ilmiöiden osalta halutaan saada aikaan? Mitä voimavaroja on käytössämme? Miten tavoitteet muuttuvat toiminnaksi?

Näiden kysymysten kautta ollaan ilmiölähtöisen ohjauksen ytimessä. Realismi on tarpeen: tavoitteiden tulee olla sellaisia, joihin Luova toiminnallaan pystyy vaikuttamaan. Yksin virasto tuskin pystyy pysäyttämään esimerkiksi ilmastonmuutosta, mutta vahvistamalla rooliaan suhteessa muuhun toimintaympäristöön se pystyy lisäämään omaa vaikuttavuuttaan tälläkin saralla.

Ohjauksessa tarvitaan jaettua toimintakulttuuria – eikä se synny hetkessä

Yhteisen ohjauksen pohjana on jaettu toimintakulttuuri. Luovan tulosohjauksen kulttuurilta odotetaan luottamusta, vuorovaikutteisuutta ja kumppanuutta, strategisuutta, vaikuttavuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Yhteinen kulttuuri ei synny hetkessä, vaan sen luominen edellyttää sekä ohjaajilta että ohjattavilta tietoista toimintaa, omien kulttuuristen taustaoletusten tunnistamista ja muokkaamista haluttuun suuntaan.

Luovan yhteisen ohjauksen kahdessa design sprintissä on otettu tärkeitä askelia kohti yhteistä, keskinäiseen luottamukseen perustuvaa toimintakulttuuria. Yhteinen, dialoginen valmistelu jatkuu – onnistumisen avaimet ovat omissa käsissämme.

Siilonmurtajat -kokeiluilla kerätään kokemuksia ja oppeja poikkihallinnollisesta kehittämisestä ja valtionhallintoon sopivista, uusista menettelytavoista. Opit jaetaan avoimesti kaikkien hyödyksi. Lue lisää muista Siilonmurtajat-kokeiluista.