Yhteisölliset työtilat kuten HUB Helsinki ovat tiloja, joissa freelancerit, etätyöläiset ja muut itsenäisen työn tekijät voivat tehdä omia töitään ja samalla nauttia työyhteisön hyödyistä. Erilaisia yhteisöllisiä työtiloja on ympäri maailmaa jo noin 2 100 ja määrä on kasvussa johtuen tietotyön ja yrittäjämäisen työn yleistymisestä. Olen saanut olla levittämässä ilmiötä Suomen maaseudulle synnyttämällä yhteisöllistä työtilaa Varsinais-Suomen Mietoisiin ja tutkimalla yleisemmin reunaehtoja maaseudun työtiloille.
Yhteisöllisen työtilan reunaehdot Suomen maaseudulla
Yhteisöllinen työskentely (eng. coworking) oli alun perin urbaani ilmiö ja siksi halusin tutkia mitä edellytyksiä ja reunaehtoja ilmiölle on Suomen maaseudulla. Tutustuin keväällä 2012 yhteisöllisiin työtiloihin Lontoossa, Leedsissä ja Applebyssä ja vertasin löydöksiä 1700 asukkaan Mietoisissa tekemiini haastatteluihin. Vertailu osoitti, että ihmisillä on hyvin pitkälti samat tarpeet ja toiveet työtilan suhteen asuinpaikasta ja maasta riippumatta – ihmisiä houkuttelevat työtiloissa erityisesti työyhteisö, uudet työmahdollisuudet ja alhaiset kustannukset. Tutkimukseni tunnisti 10 reunaehtoa maaseudulla sijaitsevalle kestävän kehityksen mukaiselle yhteisölliselle työtilalle.
- Työtilan perustaminen on aloitettava yhteisön kokoamisella.
- Työtilan suunnittelu on tehtävä asiaan sitoutuneiden ihmisten kanssa.
- Maaseudulla työtilan sijainti on avainasemassa.
- Yhteistyö kunnan kanssa vähentää ylläpitäjän taloudellista riskiä.
- Työtilan isännän/emännän rooli on erittäin tärkeä.
- Valokuituyhteys on välttämätön, jotta työtila olisi houkutteleva.
- Työtilan ja uudenlaisen työtavan markkinointiin on varattava paljon aikaa.
- Työtilan tulee olla kaikille avoin.
- Työtila voi toimia ekologisesti, jos se on tehty käyttäjille helpoksi.
- Työtilan käyttäjien välistä vuorovaikutusta on ruokittava.
Mietoisten työtilakokeilu
Kokeilimme yhteisöllistä työskentelyä Mietoisissa kansallisena etätyöpäivänä 21.9. Paikallisen paloaseman kokoustilassa järjestetystä kokeilusta jäi käteen rutkasti julkisuutta ja 10 ihmisen innostunut porukka, joka etsii nyt itselleen pysyvää työtilaa. Tavoitteenamme on saada Mynämäen kunta näkemään työtilatoiminnan hyödyt mm. paikallistalouden kannalta ja siten vuokraamaan päivisin tyhjillään oleva kokoustila pysyvästi työtilakäyttöön. Monelle kotonaan työskentelevälle mietoislaiselle yhteisöllinen työtila olisi unelmien täyttymys, sillä se auttaisi heitä pitämään työ- ja kotiasiat erillään.
Yhteisöllisillä työtiloilla on valoisa tulevaisuus Suomen maaseudulla, kunhan asiaa edistetään pääasiassa paikallislähtöisesti ja yhteisövetoisesti. Parhaimmillaan maaseudun työtilat voivat hyödyttää koko aluetta monin eri tavoin, kuten tehostamalla julkisten tilojen käyttöä, lisäämällä alueen kiinnostavuutta, mahdollistamalla yhteisvoimin hankitun valokuituyhteyden, synnyttämällä uusia yrityksiä ja tuomalla asiakkaita paikallisille palveluille.
Ennen kuin näihin hyötyihin päästään käsiksi, kuntapäättäjien tulee ymmärtää työtilojen mahdollisuudet, työnantajien tulee sisäistää jousto– ja etätyön mahdollisuudet tuottavuuden parantajina ja meidän kaikkien tulee ottaa uusi asenne työntekoon. Erittäin kannatettava on myös 19.9. Sitran Varaslähtö tulevaan -tapahtumassa esitetty ajatus siitä, että aiheeseen liittyvät kokeilut kootaan yhdelle foorumille asiasta kiinnostuneiden hyödyksi.