Megatrendit 2024

Megatrendit 2023 -selvitys julkaistiin viime vuoden tammikuussa. Vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon ja muutama onkin jo kysellyt, että mitkä ovat vuoden 2024 megatrendit. No, tässä ne ovat:

1. Luonnon kantokyky murenee
2. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
3. Demokratian kamppailu kovenee
4. Kilpailu digivallasta kiihtyy
5. Talouden perusta rakoilee

Mutta hetkinen, nuohan ovat tismalleen samat kuin vuoden 2023 megatrendit! Niin ovatkin. Megatrendit Megatrendit ovat määritelmänsä mukaan useista ilmiöistä koostuvia yleisiä kehityssuuntia, laajoja muutoksen kaaria. Niiden nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla ja kehityssuunnan uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisena.

Megatrendejä voisi ajatella eräänlaisena karttana. Ihan joka vuosi ei tarvitse hankkia uutta karttaa, vaikka maasto aina hieman muuttuu. Pääpiirteet kuitenkin säilyvät niin, että kartta on edelleen hyödyllinen. Ja samoin kuin kartta ei kerro, mitä retken aikana tapahtuu, megatrendit eivät kerro tarkasti, mitä vaikkapa vuoden 2024 aikana tapahtuu. Mutta ne voivat auttaa meitä suunnistamaan ja löytämään reitin kohti parempia tulevaisuuksia.

Jos siis nappaamme megatrendit kartaksi käteen ja sukellamme vuoteen 2024, millaisia asioita kohtaamme reitin varrella?

Luonnon kantokyky murenee – miten päästään ekologiseen jälleenrakennukseen?

”Elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä. Ihmisen toiminta kuormittaa elollista ja elotonta luontoa yli kantokyvyn rajojen ja vaarantaa siten koko taloutemme ja hyvinvointimme pohjan. Meillä on kasvava kiire ekologiselle jälleenrakennukselle, eli siirtymälle luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan.”

Kiire ekologiselle jälleenrakennukselle ei ole vuoden 2023 aikana ainakaan laantunut. Syyskuussa 2023 Stockholm Resilience Center julkaisi uusimman päivityksen planetaarisista rajoista. Ensimmäistä kertaa kaikki yhdeksän rajat on nyt arvioitu ja kuusi niistä on jo ylitetty. Pientä toivon pilkettä antoi vuoden lopulla YK:n ilmastokokous, jossa sovittiin ensimmäistä kertaa siirtymästä pois fossiilisista polttoaineista, joskin aika laimein sanankääntein.

Reittejä kohti kestävämpää tulevaisuutta löytyy mm. luontojalanjäljen laskemisesta ja luontopohjaisista ratkaisuista. Luontoon kohdistuvien paineiden vähentäminen eli luontojalanjäljen pienentäminen on välttämätöntä, sillä taloutemme, hyvinvointimme ja terveytemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta. Luontojalanjäljen laskentaa kehitetäänkin vauhdilla. Luontopohjaisissa ratkaisuissa puolestaan luonnon toiminnot otetaan ratkaisemaan ihmisen ongelmia. Esimerkiksi Pariisi istuttaa satojatuhansia puita pitääkseen kaupunki-ilman lämpötilan siedettävissä rajoissa voimistuvien helleaaltojen aikakaudella.

Hyvinvoinnin haasteet kasvavat – miten päästään kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin?

”Monet muutokset suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmalla haastavat ihmisen hyvinvointia. Väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin. Työelämän ja toimeentulon epävarmuudet, ekologinen kestävyyskriisi ja pandemia voimistavat mielenterveysongelmia.”

Hyvinvointivaltion rahoitus on tiukalla ja terveysalan työntekijöistä on pulaa moni paikoin. Vaikka suomalaisten fyysinen terveys on parantunut, liikunnan vähäisyys saattaa muuttaa tämän suunnan tulevaisuudessa. Mielenterveysongelmat ovat olleet jo pitkään kasvussa. Mistä löytyisi polkuja haasteiden yli?

Reittejä eteenpäin tarjoaa niin luonto kuin teknologia. Hyvinvointikeskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt, että ihmiset ovat osa luontoa ja hyvinvointimme on suoraan riippuvaista luonnon hyvinvoinnista. Planetaarinen terveys on lähestymistapa, joka tunnistaa ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tilan keskinäisriippuvuuden. Hoitamalla luontoa hoidamme myös itseämme. Toisaalta myös uusi teknologia ja terveysdatan luotettava käyttö voivat tuoda ratkaisuita haasteisiin. Ne mahdollistavat yksilöllisemmän ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon kustannustehokkaasti.  

Demokratian kamppailu kovenee – miten päästään vahvaan luottamukseen ja osallisuuteen?

”Yhteiskuntajärjestelmät ovat koetuksella kriisien kasautuessa. Demokratioita kriisit ovat sekä heikentäneet että vahvistaneet. Keskustelun kärjistyminen, hämmennyksen lietsominen ja geopoliittinen valtataistelu luovat tarpeen uudistaa päätöksentekoa ja vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.”

Geopoliittinen valtataistelu on viime vuoden mittaan kärjistynyt entisestään. Konflikteja on tullut lisää ja ne uhkaavat laajentua. Demokratiaa haastetaan yhä voimakkaammin, mutta samalla sitä halutaan myös voimakkaammin puolustaa. Tuleva vuosi on vaalien supervuosi ja eräänlainen näytön paikka: miten hyvin löydämme tien eteenpäin hybridivaikuttamisen, hämmennyksen lietsomisen ja geopoliittisten jännitteiden sumentamassa maastossa?

Demokratian vahvistaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Yhden mahdollisuuden siihen tarjoaa teknologia, jonka kehitys tulisi kääntää demokratian uhasta mahdollisuudeksi. Teknologian avulla voidaan tukea ja täydentää erilaisia suoran demokratian toimintamalleja tai järjestää laajoja kansalaiskonsultaatioita, kuten syksyllä 2023 järjestetty Mitä mieltä Suomi -kampanja.  

Kilpailu digivallasta kiihtyy – miten päästään reiluun digimaailmaan?

”Teknologia kehittyy nopeasti ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön uusilla elämän osa-alueilla. Dataa kerätään ja hyödynnetään yhä enemmän ja sen pohjalta tarjotaan uusia räätälöityjä palveluita niin yksilöille kuin organisaatioiden käyttöön. Samalla kiistellään digitaalisesta vallasta, eli siitä, kuka kerää ja hyödyntää dataa, digimaailman pelisäännöistä, teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista.”

Viime vuoden teknologiakeskustelua dominoi tekoäly. Siihen kiteytyy monta laajempaa kysymystä, jotka määrittävät digitaalista ympäristöä: miten dataa saa kerätä ja käyttää, miten käy yksityisyydelle ja tekijänoikeuksille, kenellä on paras osaaminen, resurssit, algoritmit ja patentit, ja kuinka paljon kehitettävät palvelut kuormittavat ympäristöä? EU onkin pyrkinyt luomaan pelisääntöjä niin tekoälyn käytölle kuin laajemminkin digitaalisille palveluille, tavoitteena ohjata niitä ihmisen ja yhteiskunnan kannalta kestävämpään suuntaan.

Tekoäly on tulevana vuonnakin varmasti keskusteluiden keskiössä. Samalla on tarpeen katsoa myös muuta teknologian kehitystä ja nähdä niiden väliset kytkökset ja laajemmat vaikutukset. Esimerkiksi suurteho ja kvanttilaskenta, nopeat langattomat verkot ja kyberturvallisuus ovat keskeisiä kehitysalueita tekoälyn hyödyntämisen rinnalla. Ei pidä myöskään unohtaa resilienssiä resilienssiä eli kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata häiriöitä ja kriisejä. Äärisääolojen ja kyberhyökkäysten yleistyessä on tärkeää tulla toimeen myös tilanteessa, jossa tietoverkot eivät toimi tai sähköä ei ole saatavilla.

Talouden perusta rakoilee – miten päästään korjaavaan ja uusintavaan talouteen?

”Globaali eriarvoisuuden kasvu ja ekologinen kestävyyskriisi luovat tarpeen uudistaa taloutta. Vauraus keskittyy yhä pienemmälle joukolle ihmisiä, ja äärisääolojen lisääntyminen ja luonnon tarjoamien palveluiden romahdus murentavat talouden edellytyksiä. Vastuullisuus korostuu kaikessa toiminnassa.”

Edellä kuvatut muutokset korostavat tarvetta uudistaa taloutta. Trendiraporteissa kuvataan talouden rakenteiden ja prosessien muutosta keskittyen erityisesti talouskehitykseen. Sen sijaan syvempi uudistaminen, joka lähtee ajatusmalleista ja talouden perusteellisemmasta uudelleenmäärittelystä, jää vähemmälle huomiolle. Talouden uudistamisesta puhuttaessa huomio on usein kestävyydessä. Tästä tulisi päästä jo eteenpäin, sillä pelkkä kestävyys ei riitä.

Lupaavampi polku eteenpäin löytyy regeneratiivisesta eli uusintavasta taloudesta. Tämä tarkoittaa taloutta, joka toimii elämän palveluksessa vahvistaen niiden luonnollisten ja sosiaalisten järjestelmien elinvoimaa, joista myös talous on viime kädessä riippuvainen. Talouden toimintaan sovelletaan samoja periaatteita, jotka edistävät kaikkien elävien järjestelmien systeemistä terveyttä. Kyse ei ole vain siitä, mitä asioita ihmiset tekevät luonnon ja muiden ihmisten hyväksi, vaan siitä, miten ihmiset toimivat yhteistyössä luonnon ja muiden ihmisten kanssa.

“

Mitä jos vuonna 2024 otamme megatrendit tosissamme ja luomme polkuja kohti parempia tulevaisuuksia?

Matkan varrella on luvassa siis runsaasti haasteita, mutta paljon myös mahdollisuuksia. Megatrendit voivat tarjota kartan, jolla välttää pahimmat sudenkuopat ja löytää lupaavimmat reitit. Kartta on tosin hyödyllinen vain, jos sitä käyttää. Mitä jos vuonna 2024 otamme megatrendit tosissamme ja luomme polkuja kohti parempia tulevaisuuksia?