sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ihan alkuun on pahoiteltava hieman harhaanjohtavaa otsikkoa. Tämä kirjoitus ei nimittäin ole Sitran uusin megatrendiselvitys. Sellainen on vasta valmisteilla ja luvassa alkuvuodesta 2026. Sen sijaan nostan tässä kirjoituksessa esiin yhden kattavan ja Suomen kannalta erityisen relevantin katsauksen siihen, mikä nyt on muutoksessa ja millaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon strateginen toimintaympäristöanalyysi julkaistiin viime marraskuussa. Pitkää ei ole vain nimi, sillä raportissa on 489 sivua laadukasta analyysiä Suomen kannalta keskeisistä muutostekijöistä. Muutostekijöitäkin on 26 ja jokaisesta on tiivistetty keskeiset näkökohdat, alueelliset ominaispiirteet ja vaikutukset Suomelle. Toimintaympäristöanalyysin pohjalta tehdään skenaariot Suomelle vuoteen 2045.
Ihan jokainen suomalainen ei ehkä halua lukea liki viisisataasivuista raporttia, ja sisältö löytyykin myös verkkojulkaisuna, jotta on helpompi syventyä itseään kiinnostaviin muutostekijöihin lähteineen. Tästä huolimatta koen, että jonkinlainen yleiskatsaus raporttiin on paikallaan. Sitran megatrendit antavat tällaiseen juuri sopivan kehikon. Megatrendit kun ovat useista ilmiöistä koostuvia yleisiä kehityssuuntia, laajoja muutoksen kaaria – niputuksia, jotka auttavat hahmottamaan muutosten kokonaiskuvaa. Miltä siis näyttää tulevaisuusselonteon strateginen toimintaympäristöanalyysi Sitran megatrendikehikon läpi tarkasteltuna?
Luonnon kantokyvyn mureneminen näkyy taloudessa, turvallisuudessa ja terveydessä
Toimintaympäristöanalyysissa listataan tutut ympäristöön liittyvät muutokset: ilmaston kuumeneminen kiihtyy, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja ympäristön tila heikkenee. Kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta on jo ylitetty. Näitä rajoja, samoin kuin ilmastopäästöjen kehitystä ja uhanalaisten lajien osuutta avataan erityisesti Suomen kannalta.
Erityisen kiinnostavaa on analyysi siitä, mitä tämä kaikki lopulta tarkoittaa Suomelle. Suorien vaikutusten lisäksi muutoksilla on nimittäin merkittäviä välillisiä vaikutuksia erityisesti talouteen, turvallisuuteen ja terveyteen. Talouden toimintaedellytykset heikkenevät niin globaalisti kuin Suomessa, kun toimitusketjut muuttuvat epävarmemmiksi ja luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten puhtaan veden saanti on uhattuna. Ilmastonmuutoksen myötä voimistuvat luonnonilmiöt aiheuttavat poikkeusoloja ja vaurioittavat kriittistä infrastruktuuria, ja epätasaisesti kohdistuva ilmastopolitiikka voi puolestaan lisätä polarisaatiota. Monimuotoinen luonto tuo terveyshyötyjä, kun taas haitalliset aineet ja päästöt heikentävät terveyttä.
Toisin sanoen ekologinen kestävyyskriisi ja siihen vastaaminen kietoutuu yhä tiiviimmin kaikkeen muuhun ja asettaa oikeastaan toimenpiteille reunaehdot. Tarvitaan niin sopeutumista jo tapahtuneeseen ja näköpiirissä olevaan muutokseen ja nopeita toimia pahempien vaikutusten vähentämiseksi.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Erot hyvinvoinnissa ja väestössä kasvavat
Yhteiskunnallisia muutostekijöitä on listattu toimintaympäristöanalyysissä runsaasti. Yhteinen piirre niissä on erojen kasvaminen, oli kyse sitten alueellisista eroista, näkemyseroista arvojen, asenteiden ja maailmankatsomusten välillä tai eroista hyvinvoinnin ja terveyden suhteen. Kasvukeskusten ja väestöltään vähenevien seutujen mahdollisuudet ja haasteet ovat hyvin erilaisia. Väestön monimuotoistuminen, informaatiovaikuttaminen, populismi ja yleinen epävarmuuden lisääntyminen ajavat yhteiskunnan polarisaatiota. Luonnon tilan heikkeneminen, digitaalinen ympäristö, mielenterveysongelmat ja liikkumattomuus muuttavat hyvinvoinnin haasteita.
Suomen väestörakenteen huomioiden keskeisiä kysymyksiä ovat terve ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus. Muutosten vaikutuksista koulutus- ja osaamistason noston on kuvattukin olevan Suomelle kohtalonkysymys. Muutokset pistävät myös suomalaisen palvelujärjestelmän kantokyvyn koetukselle ja tässäkin alueelliset erot korostuvat. Sivistys laajasti ymmärrettynä mainitaan yhtenä keinona luovia polarisaation ja yhteiskunnallisten haasteiden keskellä.
Kiinnostaako sivistys?
Demokratia on varautumisen ja uudistumisen ristipaineessa
Demokratia kamppailu kovenee niin globaaleilla kentillä kuin kansallisella tasolla. Geopoliittinen ympäristö on jännitteinen ja arvaamaton, oli kyse sitten Kiinasta, Yhdysvalloista, Venäjästä tai EU:sta. Turvallisuusnäkökulma korostuu läpi toimintaympäristöanalyysin, oli kyse sitten hyvinvoinnista, ympäristöstä, taloudesta, teknologiasta kuin vaikkapa arktisen alueen strategisesta merkityksestä. Samalla nähdään demokratiakehityksen heikentyneen ja oikeusvaltion vakaudenkin olevan heikkenemään päin. Demokratiaa olisikin vahvistettava mm. lisäämällä luottamusta ja osallisuutta, sillä se on oleellista niin huoltovarmuuden kuin hyvinvoinnin kannalta.
Vaikutuksissa korostuu samanaikainen tarve varautua pahimpaan ja uudistaa yhteiskuntaa. Epävarmuuteen, häiriöihin, jopa sotaan on varauduttava. Samalla kaiken epävarmuuden keskellä nähdään myös mahdollisuuksia tai ainakin tie kohti uutta, kunhan Suomi pysyy aktiivisena ja luotettavana kansainvälisillä kentillä. Varautuminen ei voikaan olla vain säilyttävää, vaan sen tulisi olla myös uudistavaa ja eteenpäin katsovaa.
Lisää varautumisen ja uudistamisen välisestä jännitteestä
Teknologia on hyvä renki, huono isäntä
Toimintaympäristöanalyysissä teknologinen kehitys kehystetään välttämättömäksi osaksi kasvua, tuottavuutta ja hyvinvointia. Samalla esiin nostetaan kuitenkin monia teknologioiden mukanaan tuomia uhkia ja haitallisia ilmiöitä mahdollisuuksien ja ratkaisujen rinnalle. Vaikutuksia on niin ympäristölle, turvallisuudelle, demokratialle kuin hyvinvoinnille.
Teknologiakehitys voi esimerkiksi parantaa energiatehokkuutta, tuoda uusia materiaaleja korvaamaan haitallisia, auttaa sitomaan hiiltä ja vähentämään päästöjä ja edistää kierto- ja jakamistaloutta. Samaan aikaan uudet teknologiat vaativat yhä enemmän energiaa ja materiaaleja, joiden louhinta ja käsittely kuormittavat ympäristöä. Samoin uudet digitaaliset ratkaisut voivat vahvistaa demokratiaa lisäämällä avoimuutta ja osallisuutta, ja toisaalta digitaalisuuden tuoma informaatioympäristön muutos lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta mm. informaatiovaikuttamiselle ja kyberhyökkäyksille.
Murroksellisten teknologioiden lisäksi toimintaympäristöanalyysissä nostetaan esille avaruustoiminnan merkityksen kasvu. Paikkatieto, ilmakehän havainnointi, tietoliikenneyhteydet ja monet muut avaruuspalvelut ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi infrastruktuuriamme. Samalla avaruus on yhä merkittävämpi geopoliittisen kamppailun kenttä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Taloudelle tulisi valaa kestävämpi perusta epävarmuuden keskellä
Kuten edellä on tullut ilmi, toimintaympäristö on jännitteinen, epävarma ja saattaa muuttua nopeastikin. Maiden väliset jännitteet ja protektionismi lisääntyy, kilpailukyky on koetuksella, polarisaatio ja eriarvoisuus aiheuttavat levottomuutta ja julkinen talous on monien paineiden alla. Taloutta siis leimaa toisaalta epävarmuus, mutta toisaalta selkeä tavoite: taloutta tulee uudistaa niin, että se tukee muutosta kohti monin tavoin kestävämpää yhteiskuntaa.
Vihreä siirtymä ja kiertotalous ovat tässä avainasemassa ja niissä kuvataan olevan Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia ja lisäävän mm. tuottavuutta ja omavaraisuutta. Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää muutoksia talousajattelussa ja osaavaa työvoimaa. Keskeinen haaste onkin sopeutua pitkään jatkuvaan epävarmuuteen maailmantaloudessa ja samalla uudistaa taloutta niin, että se on kestävämmällä pohjalla.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Muutoksia piisaa, oleellista on tulkinta
Tulevaisuusselonteon strategista toimintaympäristöanalyysiä lukiessa meinaa mennä pää pyörälle kaikkien muutosten keskellä. Ja kyseessä on vain yksi muutoksia ja niiden vaikutuksia listaava raportti. Amy Daroukakis, Ci En Lee, Gonzalo Gregori ja Iolanda Carvalho ovat keränneet samaan kansioon yli kaksisataa vuoden 2025 trendiraporttia, jokaisessa oma listaus huomioitavista ilmiöistä.
Lisää puheenaiheita vuodelle 2025
Listaukset eivät vielä itsessään tee autuaaksi. Muutoksia täytyy osata myös tulkita ja sisäistää ja se työ on jokaisen tehtävä itse. Apua tulkintaan voi hakea esimerkiksi tulevaisuuskolmiosta tai ota trendi haltuun -työpohjasta. Trendien rinnalla kannattaa pitää silmät auki myös heikoille signaaleille, eli yllättävämmille muutoksen ensioireille.
On hyvä olla tietoinen siitä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Se luo pohjan hyville päätöksille ja toiminnalle. Lopulta tärkeintä on kuitenkin se, mitä teemme tässä ja nyt. Millaisen vuoden 2025 ja laajemmin millaisen tulevaisuuden haluamme yhdessä rakentaa kaikkien muutosten keskellä?
Sukella syvemmälle
Tästä eteenpäin.
Megatrendit
Kestävyyssiirtymä
Demokratia ja polarisaatio
Data ja tekoäly
Hyvinvointiratkaisut
Kestävän kasvun innovaatiot
Talouden tulevaisuus