Kumpikin puhui nuorten tukemisesta ja piirsi kokemustensa kautta tilannekuvaa tämän päivän Suomesta. ”Keinoja on” jäi kaikumaan mieleeni, kun poistuin Suomen Mentorien 10-vuotisjuhlasta ja seuraavana päivänä Diakonissalaitoksen Vamokselta.
Runsas kymmenen vuotta sitten Sitra kutsui päättäjiä ja vaikuttajia etsimään yhdessä elinvoiman lähteitä Suomelle. Ohjelmassa työstettiin toimenpiteiksi näkemystä siitä, miten maailmaa silloin ravistelleet kriisit muuttavat Suomen toimintaympäristöä. Yhdeksi keskeiseksi oivallukseksi nousi, että elinvoima lähtee myös ihmisistä ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Tällaisesta kumpuavasta energiasta ja tekemisen meiningistä sai Sitran vauhdittamana alkunsa myös Suomen Mentorit ry. 10-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen Mentorit on tehnyt vaikuttavaa jälkeä. Kaikkiaan 3 400 nuorta on saanut mentorin ja 1 000 vapaaehtoista mentoria on mukana toiminnassa.
Nuorten tukeminen on tekoja
Kaikkia elämän taitoja ei välttämättä opi omassa perheessä. Arki jännittää, enkä saa aikaan.”
Diakonissalaitoksen Vamos-nuortenpalvelun osallistuja
Suomessa on lähes miljoona 15–29-vuotiasta nuorta. Yhä useampaa heistä huolettaa opiskelemaan ja työelämään pääsy, mielenterveys ja arjessa pärjääminen. Myös meillä aikuisilla on kova huoli nuorista.
”On tullut jotenkin sellainen käsitys, että pitää jo opiskellessaan valmiiksi tietää asioita”, pohti Bengt Holmström reflektoidessaan nykyisten yliopisto-opiskelijoiden tuntoja. ”On tullut jotenkin, ett’ pitää tietää”, sanoi myös Vamos-nuori ja kertoi, miten tärkeää on ollut saada apua arjen asioista suoriutumiseen myös nuorena aikuisena.
Miten ihmeessä olemme ajautuneet tilaan, missä nuoret jäävät huolineen yksin?
Sitran Tulevaisuusbarometrin tulos tuo valoa: nuorilla on tulevaisuususkoa kriiseistä huolimatta. Tartutaan siis toimeen. Diakonissalaitoksen Vamoksella opin, että keinoja on. Suomen mentorien 10-vuotisjuhlissa tunsin, että palavaa halua ja kykyä on.
Elinvoimaa vuorovaikutuksesta
”Sain elämääni ihmisen, joka kuunteli ja oli läsnä.”
Parhaimmillaan mentoroinnissa molemmat oppivat toisiltaan.
Mentoroinnin hyödyistä nuoret nostavat tärkeimmäksi sen, että ovat päässeet vaihtamaan ajatuksia työelämässä pidempään toimineen henkilön kanssa. Mentorointi lisää itsetuntemusta, ja nuori oppii tunnistamaan ja kuvaamaan omaa osaamistaan.
Maailma on murroksessa ja tulevaisuuden Suomi on entistä erilaisempi. Epävarmuudessa eläminen haastaa vahvistamaan muutoskykyämme. Erilaisuus tuo jännitteitä ja vaikeuttaa yhteistyötä. Mentorointi antaa työkaluja ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Se voi herättää kiinnostuksen oppimiseen ja eri näkökulmien ymmärtämiseen.
Kaikkea ei tarvitse tietää. Nuorten tukeminen on konkreettisia tekoja minulta, sinulta ja meiltä kaikilta. Aikuistuminen on vaikeaa, eikä kukaan pärjää yksin.
Tulevaisuudenkin Suomessa elinvoima lähtee myös ihmisistä ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Tarvitsemme Suomen, missä kuuntelu, aito läsnäolo ja kohtaaminen, auttaminen ja välittäminen ovat arkea. Tehdään se yhdessä.
Satsaa mentorointiin (Suomen mentorit ry:n sivu)