Hikisempi työtahti. Jatkuvasti tiukentuvat tavoitteet. Huoli tekemättömistä töistä ja omasta jaksamisesta. Tällaisia ilmiöitä nousee mieleen, kun käsitteet tuottavuus ja työnteko asetetaan samaan lauseeseen. Todellisuus voi onneksi olla paljon parempi.
Tuottavuuden nosto voi toki tarkoittaa entistä hikisempää työrytmiä, mutta tuottavuuden tavoittelu tällä tavalla on kovin alkeellista ja vaikutukseltaan lyhytaikaista. Todellinen ja kestävä tuottavuus rakentuu sen varaan, että työtä tehdään fiksummin: työ on mielekkäämpää ja motivoivampaa – joko paremman osaamisen, taitavamman johtamisen tai laadukkaampien koneiden ja teknologian avulla.
Keskustelu tuottavuudesta rajoittuu kovin usein teknologian kehitykseen, tehokkaampiin koneisiin ja niillä saavutettavaan tuotannon määrälliseen lisäykseen. Suurempi tuotanto saadaan aikaan entisellä työvoiman määrällä tai lyhemmällä työajalla.
Tuottavuuden mittaaminen vain työpanoksen ja tuotannon määrillä on liian kapea näkökulma. Määrällä ei ole merkitystä, jos laatu on huono. Asiakkaat eivät halua maksaa heikosta laadusta ja pahimmassa tapauksessa kauppa ei käy ollenkaan. Tavara jää seisomaan varastoon tai palvelu jää ostamatta, vaikka se olisi tuotettu määrällisesti huimalla tuottavuudella.
Yritysten välisessä kilpailussa tulee usein vastaan esimerkkejä, joissa kaksi yritystä toimii samoilla markkinoilla, käyttää samaa teknologiaa ja niillä on yhtä paljon taloudellisia resursseja ja työvoimaa. Silti toinen yritys menestyy huomattavasti toista paremmin. Selityksenä tälle on yleensä hyvä esimiestyö, työn taitava organisointi ja jokaisen työntekijän taipumusten ja motivaation tukeminen. Nämä asiat ovat yhtä tärkeitä kaikenikäisille ihmisille.
Mielekäs työ on tuottavaa. Viisas työyhteisö tietää tämän ja kiinnittää arkisessa työssä huomiota johtamiseen, vuorovaikutukseen ja työn organisointiin. Kyse ei ole euroista, vaan osaamisesta ja ihmisten kunnioittavasta kohtelusta. Silti liian monella työpaikalla kaikki tämä jää miettimättä ja tekemättä. Miksi ihmeessä?
Suosittelemme