Mikä oli helteisen SuomiAreenan kuumin puheenaihe?

Kun helteinen SuomiAreena-viikko on kääntymässä loppupuolelleen, voi jo arvioida, mikä tai mitkä aiheet olivat tällä kertaa suosituimpia.

Sitra heitti viikon aluksi kaikille Areenan puhujille ja kävijöille tulevaisuushaasteen.

Twitterissä hashtagilla #tulevaisuusmainittu ilmiannettujen hyvien tulevaisuuspuheenvuorojen ja ylipäätään koko SuomiAreenan keskustelujen perusteella voi sanoa, että tulevaisuusnäkökulma ja kestävät ratkaisut olivat SuomiAreenalla esillä enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin.

Tämä oli hienoa, sillä koko tulevaisuushaasteen idea oli nostaa esille tulevaisuudenkuvien ja -toivon tärkeyttä. (Aiheesta tarkemmin mm. tässä Hyvää huomista -tulevaisuuspodcastin jaksossa: Mitä jos tulevaisuus pelottaa?)

Lääkärit ja sairaanhoitajat varovaisen toiveikkaita tekoälyn suhteen

Tulevaisuuteen liittyy tiiviisti myös helteisen viikon puheenaiheista kuumin – tai ainakin yksi kuumimmista – eli tekoäly, johon liittyen järjestettiin useampikin tilaisuus ja taidettiin julkaista niin ikään useammankin kyselyn tulokset.

Sitra on mukana Kestävän terveydenhuollon verkostossa, jonka keväällä teettämä tekoälykysely suunnattiin sote-ammattilaisille, eli Lääkäriliiton ja Tehyn jäsenille.

Kyselyn perusteella lääkärit ja sairaanhoitajat suhtautuvat tekoälyn mahdollisuuksiin varovaisen myönteisesti, mutta paljon itse kunkin ajatuksista tiivistynee erään kyselyyn vastanneen sitaattiin: ”Olen aika varma, etten edes tajua, mitä kaikkea se saattaa ratkaista.” Kyselyn tulokset löydät kokonaisuudessaan täältä.

Luottamus ratkaisee, paljonko tekoälystä saadaan irti

SuomiAreenan keskusteluissa yleinen näkökulma tekoälyyn, koneoppimiseen ja uudenlaisiin analyysimenetelmiin sekä digitalisaatioon ylipäätään on ollut, että edellämainitut eivät ole päämääriä sinänsä, vaan työkaluja esimerkiksi parempien palvelujen kehittämiseksi.

Ne ovat myös melkoisen hyödyttömiä työkaluja ilman käyttökelpoista dataa ja ilman ihmisiä, jotka osaavat ja haluavat niitä käyttää.

Datan määrän nopea kasvu ja sen hyödyntäminen voivat muuttaa joka tapauksessa perusteellisesti tapaamme tuottaa ja käyttää palveluja. Sekin ehkä muuttuu, mitä ylipäätään ymmärrämme käsitteellä palvelu.

Suomella on ennestään ainutlaatuiset ja laadukkaat tietovarannot. Iso osa näistä tiedoista on kuitenkin hajallaan toisistaan erillisissä rekistereissä.

Nykymallissa rekisterin pitäjä on usein myös datan ainoa hyödyntäjä. Samaan aikaan ihmisten omaehtoisesti tuottaman datan määrä kasvaa nopeasti. Tällaista dataa voi olla esimerkiksi sykemittarien tai erilaisten geenitestien tuottama tieto.

Millaista datatalouden aikakauden Suomea haluamme rakentaa?

Sitran näkemyksen mukaan datatalouden aikakaudella meidän tulisi datan käytön suhteen tavoitella sellaista Suomea, jossa erityyppiset tietovarannot on valjastettu palvelemaan kansalaisen etua.

Suomea, jossa tietorekisterien tiedot ja henkilökohtaiset tiedot olisivat ihmisen antaman luvan kautta käytettävissä myös ristiin.

Nykyistä fiksumman datan käytön hyödyt olisivat moninaiset: se edistäisi palvelujen uudistumista nykyistä asiakaslähtöisemmiksi, kustannustehokkaammiksi ja monipuolisemmiksi. Tämä taas voisi parhaassa tapauksessa luoda myös vientikelpoisia tuotteita ja palveluja.

Dataa ei saada liikkeelle ilman luottamusta, joka onkin perinteisesti ollut Suomen vahvuus. Luottamusta tarvitaan eri toimijoiden välillä ja luottamusta tarvitaan ihmisiin täysivaltaisina toimijoina, jotka voivat nykyistä useammin päättää, mitä heitä koskevalla tiedolla tehdään.

Ilman luottamusta data ei liiku jatkossakaan, ja tekoälyn hyödyntäminen uhkaa jäädä puolitiehen.

Onneksi on pitkälti oma päätöksemme, millaisen tien valitsemme. Viikon aluksi peräänkuuluttamamme tulevaisuusajattelu ja -kuvat tekevät tuosta tiestä helpomman kulkea.

Voit tutustua Sitran näkemyksiin ja toimenpide-ehdotuksiin datan käytön ja datatalouden ja muutaman muunkin aiheen tulevaisuuden suhteen vastikään julkaistusta ehdotuksestamme strategiseksi hallitusohjelmaksi, jonka löydät täältä.