Keitä suomalaiset muutoksentekijät ovat, ja mikä heitä yhdistää?

YK:n jäsenmaiden yhteinen Agenda 2030 -toimintaohjelma asettaa 17 globaalia kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG), joiden määräaika lähestyy uhkaavasti. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ja siirtyminen kestävään yhteiskuntaan vaatii tekoja. Teot taas tarvitsevat tekijänsä.

The Economistin vuonna 2016 julkaisema Social Innovation Index kertoo Suomen sijoittuvan hyvin, kun mitataan yhteiskunnan kykyä luoda sosiaalisia innovaatioita. Suomi ja muut pohjoismaat saavat erityismaininnan hyvinvointivaltion rakenteista ja aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden mittarilla Suomi taas jää kauemmas kärjestä.

Olemme useaan otteeseen pohtineet sitä, miten tärkeää olisi perehtyä tarkemmin yhteiskunnan muutoskykyyn ja muutoksentekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin. Kokonaisvaltaiselle muutoksentekijyyden kartoitukselle on todellakin kysyntää!

Tuumasta toimeen: muutoksentekijät kartalle

Ashokan meneillään oleva muutoksentekijöiden kartoitus on tervetullut, koska se ei tyydy tulkitsemaan trendejä tai rakenteita vaan keskittyy ihmisiin – niihin oikeisiin muutoksentekijöihin. Kyselyllä ja syvähaastatteluilla toteuttava selvitys on omiaan antamaan meille paremman kuva siitä keitä muutoksentekijät ovat ja millaisia tarpeita heillä on.

Myös ns. lumipallometodi on tarpeellinen työkalu lisäämään haastateltavien muutoksentekijöiden moninaisuutta. Me Sitrassa rakastamme termiä muutoksentekijä. Ja samaan aikaan inhoamme. Rakastamme, koska se ei rajaa ketään ulkopuolelle vaan päinvastoin antaa kaikille asemasta ja taustasta riippumatta olla osallisena muutokseen. Inhoamme, koska kohderyhmänä ”kaikki” on vaikeasti käsiteltävä ryhmä.

Odotamme malttamattomana kartoituksen tuloksia, jolloin pystymme taas hieman paremmin vastaamaan kysymykseen siitä, keitä muutoksentekijät ovat. Selvää on kuitenkin se, että muutoksentekijän ei tarvitse istua toimiston kulmahuoneessa, vaan hänet voi yhtä lailla löytää start-up yrityksestä, koululuokasta, lakifirmasta, virastosta tai yhdistyksen aktiiveista. Ajattelu muutoksentekijöistä onkin viime vuosina laajentunut huomattavasti, eikä yhteiskunnallinen muutos ole enää vain eliitin asia.

Toivomme kartoituksen auttavan hahmottamaan moninaista muutoksentekijöiden kenttää entistä paremmin ja johtavan näin rikkaampaan keskusteluun muutoksentekemisestä. Lisäksi uskomme kartoituksen auttavan muutoksentekijöiden kohtaamien haasteiden ja ongelmakohtien nostamisessa esiin.

Yksi toiveista, jonka olemme kartoitukseen osallistuneilta jo nyt kuulleet, on yhteistyön lisääminen. Laajan ja moninaisen suomalaisten muutoksentekijöiden joukon kartoittamisella onkin potentiaalia tukea verkostoitumista sekä auttaa hahmottamaan mahdollisia yhteistyön paikkoja. Parhaimmillaan kartoitus voi myös tuoda turvaa ja innostaa: muutoksentekijät voivat huomata, että eivät ole asioidensa kanssa yksin. Ehkä kartoitus voi jopa rohkaista yhä useampia ryhtymään muutoksentekijäksi.

Kartoituksen tulokset ovat valmiina keväällä, jolloin meillä on käsissämme kartta. Sen jälkeen sitä pitää oppia navigoimaan. Lupaammekin yhdessä Ashokan kanssa kutsua kartoitukseen osallistuneet tahot yhteen ja yhdessä pohtimaan konkreettisia toimia kartoituksen pohjalta.