Miksi tyttöjen päivän teemojen tulisi ohjata organisaatioiden toimintaa?

Tänään 11.10. vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Sitra osallistui kaksi viikkoa sitten Planin järjestämään Girls Takeover -tempaukseen, jonka aikana johtajat ympäri maailmaa astuvat päiväksi syrjään, kun tytöt ja nuoret naiset valtaavat heidän paikkansa. Planin sanoin Girls Takeover -tempaus “kiinnittää maailman huomion rakenteellisiin epäkohtiin, jotka estävät tasa-arvon toteutumisen ja tyttöjen mahdollisuuden hyödyntää koko potentiaalinsa.”  

Sitra sai päivän ajaksi johtajakseen 15-vuotiaan Martan, joka huomautti, että tiedon saavutettavuuteen on panostettava enemmän ja tytöt on otettava mukaan myös sinne, missä tietoa tuotetaan. Reilu datatalous, jonka parissa Sitra tekee töitä, on erinomainen esimerkki, missä Martan huomioiden pitäisi näkyä: datasta käytetty kieli on hankalaa, joten sen saavutettavaksi tekeminen on tärkeää. Koska yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu usein dataan, on tärkeää, että tytöt ovat mukana vaikuttamassa datan käyttöön.  

Tämän vuoden kampanjan teemana on tytöt ja tieto. Plan edistää tyttöjen oikeuksien toteutumista alueilla, jossa koulutus ja pääsy luotettavan tiedon äärelle on kaikkein heikointa. Suomessa nämä asiat ovat itsestäänselvyyksiä, mutta tasa-arvotyötä tarvitaan täälläkin.  

Tiedämme, että Suomessa tytöt menestyvät keskimäärin poikia paremmin peruskoulussa. Tiedämme myös, että naisia on edelleen vähän yritysmaailman johtopaikoilla. Naiset suorittavat korkeakoulututkinnon useammin kuin miehet, ja 58 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista on naisten suorittamia. Siitä huolimatta 70 prosenttia kaikista professoreista on miehiä. Tasa-arvon toteutumista onkin katsottava kokonaisuutena: tyttöjen oikeuksiin vaikuttaa moni muukin asia kuin koulutus ja työpaikka. Esimerkiksi netissä tapahtuvasta häirinnästä kärsivät erityisesti tytöt ja naiset. Häirintäkokemukset tai niiden pelko ovat vakava uhka tasa-arvon toteutumiselle, sillä pahimmillaan ne vähentävät tyttöjen ja naisten turvallisuudentunnetta ja osallistumishalua.  

Miksi organisaatioiden pitäisi sitten kiinnostua tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta?  

1. Kyseessä on ihmisoikeusasia. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on pidettävä toiminnan itseisarvona.
2. Laajan ja moninaisen joukon osallistuminen tiedon tuottamiseen ja päätöksentekoon hyödyttää organisaatiota. Sitran Tulevaisuustaajuus-työpajassa korostetaan moninäkökulmaisen keskustelun tärkeyttä. Mitä monipuolisempi joukko osallistuu tulevaisuuden kuvitteluun, sitä paremmin olemme valmistautuneita tulevaisuuden yllättäviin kehityskulkuihin. 
3. Sosiaaliseen vastuullisuuteen panostaminen on tulevaisuuden kasvava vaatimus. Organisaatioissa olisikin syytä miettiä, onko toiminta oikeasti yhdenvertaista, vai onko osallistumiselle esteitä, joita vain osa joutuu kohtaamaan? Ja onhan sekin todettu, että yritysten on helpompi huomioida tavoittelemansa kohderyhmät, kun nämä ryhmät ovat edustettuna myös organisaation sisällä. Näin ollen inklusiivisuuteen ja moninaisuuteen panostaminen voi hyödyttää yrityksiä liiketoiminnallisesti.  

Teemme töitä monimutkaisten ilmiöiden parissa, mutta se ei tarkoita, ettemme voisi puhua asioista mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi. Organisaatioille tasa-arvotyö ei voi olla vain osallistumista tempauksiin kerran vuodessa. Yhdenvertaisuuden on oltava kaiken toiminnan läpileikkaava arvo. Tytöt muuttavat maailmaa, kun heillä on tarpeeksi tietoa ja mahdollisuus vaikuttaa.