Miksi yrittäjän kannattaa kiinnostua datasta?

Yrittäjä tähtää kannattavaan liiketoimintaan. Laakereille ei voi jäädä lepäämään, vaan toimintaa on kehitettävä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja odotuksiin. Datalla on tässä merkittävä rooli. 

Datataloudessa tietoa analysoidaan ja hyödynnetään palvelujen, tuotteiden ja liiketoimintojen kehittämiseen, myynnin lisäämiseen tai esimerkiksi innovointiin. Datataloudesta puhutaan paljon, mutta yritysten kilpailukyvyn kannalta datan arvoa ei vielä kunnolla ymmärretä. Data tulee kuitenkin nähdä pääomana, jota ei kannata hukata vaan ymmärtää ja jalostaa. Toistaiseksi pk-yritykset ovat hyödyntäneet dataa vielä varsin vähän.

Sitran kehittämä Datasta kasvua –ohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille tietoa ja työkaluja palvelujen kehittämiseen datan avulla. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (TIEKE) toteutti viime vuonna matkailu- ja ravintola-alan mikro- ja pk-yrityksille Datasta kasvua  -valmennuksen, jossa datan mahdollisuuksiin perehtyi yli 500 yrittäjää eri puolilta Suomea. 

Tarpeet ennen teknologiaa

Mitä hyötyä datasta yrittäjälle sitten oikein on? Datasta puhuttaessa huomio kohdistuu helposti teknologioihin, joilla dataa kerätään ja käsitellään. Monilla tarvittava teknologia on kuitenkin jo käytössä. Dataa kertyy asiakastietojärjestelmiin, maksusovelluksiin, verkkosivujen syövereihin tai energiankäytön ja sosiaalisen median seurantaan.

Uutta ajattelua tarvitaan jo kertyneen datan tunnistamiseen ja jalostamiseen sekä datalähteiden luovaan yhdistämiseen. Näin datasta saadaan uutta arvoa. Ennen uusien teknologioiden hankintoja on hyvä pohtia sitä, mitä yrityksen ja asiakkaiden tarpeita datan hyödyntämisellä oikeasti halutaan ratkaista.

Asiakkaita ymmärtäen

Valmennuksen kuluessa vahvistui käsitys siitä, että datasta on erityisen paljon hyötyä asiakkaiden tarpeiden ja toiminnan tunnistamisessa. Ohjelmistoihin ja alustoille karttuu tietoa asiakkaiden mieltymyksistä, kulutusmalleista ja mielenkiinnon kohteista, joita voi hyödyntää markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Dataa voi myös kerryttää esimerkiksi asiakaskyselyillä tai tarjoamalla asiakkaille mahdollisuutta rekisteröityä sähköpostilistalle tai mobiilisovellukseen. 

Valmennuksessa oivallettiin, että asiakasymmärrystä saa datasta lisää ja toisaalta asiakasymmärryksellä saa kerättyä oikeaa dataa. Parempi ymmärrys asiakkaista auttaa kohdentamaan palveluita paremmin myös uusille kohderyhmille. Jo ideoiden kehitysvaiheessa omia olettamuksia kannattaa testata asiakkaalla. Vähemmän on joskus myös enemmän: suppeampi valikoima rajatulle asiakasryhmälle kohdennettuna ja hinnoiteltuna voi osoittautua hyvinkin tuottavaksi ratkaisuksi.

Valmennuksessa nähtiin, että asiakasrekisterin kartuttaminen ja analysoiminen pitkin matkaa kannattaa. Kun markkinointia lähtee kokeilemaan eri kanavissa, sen purevuutta voi jo pienillä summilla testata sosiaalisessa mediassa erilaisilla sisällöillä ja eri maantieteellisille alueille. Ja löytyy sitä dataa muualtakin kuin omasta takaa: yrittäjät hoksasivat muun muassa, että säädatan hyödyntäminen harrastamiseen liittyvien palveluiden markkinoinnissa on merkittävä – markkinointiin kannattaa panostaa tulevan sään mukaisesti. 

Ketterästi liikkeelle

Datan hyödyntämisessä kannattaa lähteä liikkeelle ketterästi pienissä paloissa. Mikro- ja pk-yrittäjälle moni kehitysprojekti saattaa tuntua raskaalta, mutta datakokeilut ovat kiitollisia, sillä ne etenevät nopeasti eivätkä edellytä mittavia investointeja.

Datapohjaisen liiketoimintamallin kehittäminen ei tule kerralla valmiiksi. Jatkamalla datan keräämistä ja analysointia säännöllisesti ja rohkeasti, saa ajantasaista tietoa omasta liiketoiminnasta ja sen suorituskyvystä. Tämä auttaa reagoimaan muutoksiin nopeasti ja tekemään päätöksiä ajantasaiseen tietoon perustuen. Datamatkaa ei tarvitse kulkea yksin. Ideoita voi sparrata kumppaneiden ja kollegojen kanssa ja hankkia reippaana uutta osaamista. 

Artikkeli on julkaistu myös TIEKEn verkkosivuilla.