Milja Suihko: 10 ilmastovinkkiäni päättäjille

Minulla on ollut nuorten ilmastodelegaattina suuri ilo ja kunnia todistaa käynnissä olevaa suurta muutosta nuorten näkökulmasta. Juuri tästä syystä en ole tulevaisuudestamme tippaakaan huolissani. Meillä on keinot, meillä on oikeat ihmiset, meillä on yhteinen päämäärä. Nyt se valittu tulevaisuus vain pitää elää todeksi, askel askeleelta ja päivä päivältä. Tätä monen kilometrin matkaa käveltäessä on hyvä muistaa muutamia toiminnan periaatteita. Ensimmäinen niistä on oikeudenmukaisuuden periaate.

Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa sitä, että ympäristön tuhoamisesta maksavat ne, joilla on siihen varaa. Oikeudenmukaisuuden periaate kulkee käsi kädessä ”Saastuttaja maksaa”- periaatteen kanssa. Historiallisen taakanjakomekanismin perusteella Suomella on rikkaana länsimaana ollut näppinsä pelissä globaalin yhteisen ongelman luomisessa pidempään, minkä vuoksi Suomella tulee olla vähintään yhtä suuri rooli sen ratkaisemisessa. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on meidän jokaisen vastuulla. Jokainen kantakoon vastuuta omien resurssiensa mukaan. Suomen tulisi olla ilmastopolitiikan Robin Hood – meillä on varaa antaa.

Valintani ovat… (rumpujen pärinää)

Valitsin kymmenen ensimmäistä, koska oikeanlainen mind-set ja tahtotila on ilmastopolitiikassa kaikkein tärkeintä. Nämä kymmenen tekoa muodostavat pohjan, jolta voimme toteuttaa konkreettiset muutokset.

Kärkikymmenikköni  Sitran 100 yhteiskunnan ilmastotekoa -listalta

Tutustu koko listaukseen täällä: 100 yhteiskunnan ilmastotekoa

1. Tiukemmat päästötavoitteet

Kansalliset tavoitteet päästöjen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta voisi päivittää Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiksi

2. Vahvempi ilmastolaki

Ilmastotyön puitteet määrittävää ilmastolakia voisi vahvistaa ottamalla mallia esimerkiksi Isosta-Britanniasta.

3. Tulevien sukupolvien oikeudet perustuslakiin

Tulevien sukupolvien oikeudet perustuslaissa voisivat vahvistaa päättäjien velvollisuutta puuttua myös ilmastokriisiin.

4. Ilmastotyö EU-puheenjohtajuuskauden kärkeen

Suomi voisi hyödyntää puheenjohtajuuskauden vuonna 2019 täysimääräisesti EU:n ilmastotyön vahvistamiseen esimerkiksi unionin pitkän aikavälin ilmastostrategian kautta.

5. Vaikuttaminen EU-tavoitteiden tiukentamiseksi

Suomi voisi vaikuttaa EU:n vuosien 2030 ja 2050 päästösitoumusten tiukentamiseksi, niin että ne vastaisivat Pariisin sopimuksen tavoitteita

6. Päästökaupan vahvistaminen

Suomi voisi pyrkiä vahvistamaan EU:n päästökauppaa tehokkaana tapana ohjata vähentämään päästöjä esimerkiksi poistamalla päästöoikeuksia markkinoilta.

7. Lattiahinta päästöoikeuksille

Suomessa kansallisesti tai Pohjoismaissa yhteisesti asetettu vähimmäishinta päästökaupassa vauhdittaisi siirtymää vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

8. Päästöoikeuksien osto

Suomi voisi ostaa päästöoikeuksia itselleen EU:n päästökaupassa ja mitätöidä ne, jos markkinavakausvaranto alkaa palauttaa päästöoikeuksia markkinoille.

9. Päästökerroin biomassalle

Biomassan elinkaaripäästöjen huomioon ottaminen kannustaisi valitsemaan vähäpäästöisiä vaihtoehtoja energiantuotannossa.

10. Toimialakohtaiset tiekartat

Reittiä kohti hiilineutraaliutta hahmottelevat tiekartat auttaisivat suuntaamaan investointeja ja tunnistamaan muutoksen mahdollisuuksia kullakin toimialalla.

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista, joilla on kytkentä Sitran työhön tai tuloksiin. Tämä kirjoitus on osa 10 ilmastovinkkiäni päättäjille -blogisarjaa, joka kokoaa yhteen eri asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, millaisia ilmastotekoja yhteiskunnassa pitäisi tehdä ja pohjautuu Sitran 100 yhteiskunnan ilmastotekoa -listaukseen.