Mistä kasvun eväät Suomelle velkakriisin jälkeen?

Suomen taloudella on mennyt huonosti siitä lähtien kun kansainvälinen finanssikriisi puhkesi viisi vuotta sitten. Kriisi ja sen seuraukset ovat leikanneet vientituotteittemme kysyntää. Lisäksi elektroniikka- ja metsäteollisuus ovat omien alakohtaisten ongelmiensa vuoksi joutuneet purkamaan kapasiteettiaan, mikä on johtanut pitkäaikaiseen vientilamaan ja vaihtotaseen heikentymiseen. Tuotannon määrillä mitattuna menetykset ovat olleet suuria. Työllisyys ei ole kärsinyt kovin paljoa, lähinnä sen vuoksi, että julkinen sektori on tukenut kotimaista kysyntää. Valitun linjan seurauksena valtio on kuitenkin velkaantunut.

Nopeaa kasvua ei ole edelleenkään näköpiirissä, vaikka merkkejä talouden elpymisestä onkin havaittavissa. On pelättävissä, että Suomi joutuu muiden euromaiden kanssa sopeutumaan pitkäaikaiseen hitaan kasvun kauteen. Suomi ei pääse Euroopan ongelmia pakoon, koska Eurooppa on tärkein taloudellinen toimintaympäristömme. Kriisistä selviäminen edellyttää ylivelkaantuneiden talousyksiköiden taseiden tervehtymistä, mikä taas hitaan kasvun ja matalan inflaation oloissa kestää pitkään. Onkin odotettavissa, että Euroopan maiden talouskasvu on pitkään hidasta ja että koko 2010-luvun keskimääräinen talouskasvu jää EU-maissa hyvin hitaaksi. Nopeaa kasvua ei ole odotettavissa myöskään tulevaisuudessa: useimpien Euroopan maiden taloudellista tulevaisuutta varjostaa väestön ikärakenteen muutos, joka johtaa huoltosuhteen jyrkkään heikentymiseen vuoteen 2050 mennessä.

Kasvutavoitteissa pitäisi olla kunnianhimoa

Tuhannen taalan (tai paremminkin sadan miljardin euron) kysymys on pohtia sitä, millaisilla toimintatavoilla ja strategioilla Suomen olisi mahdollista välttää yllä kuvattu todennäköisin kehitys eli ajautuminen eurooppalaiseen pysyvästi hitaan kasvun tilaan. Nopea kasvu ei ole tietenkään mikään itsetarkoitus, mutta ilman kohtuullista talouskasvua julkisen talouden velkaantumisen ja väestön ikärakenteen muutoksen kaltaisista haasteista on vaikea selvitä. Tämän vuoksi olisi järkevää tavoitella ennakoitua nopeampaa ja samalla myös kestävää taloudellista kasvua. Kasvun ohella on välttämätöntä pyrkiä myös kohti talouden parempaa tasapainoa, eli korkeaa työllisyyttä, hintavakautta ja julkisen velan hallintaa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on tosin helpompaa silloin kun talous kasvaa.

Suomen on tarjottava houkutteleva toimintaympäristö

Korkean tuottavuuden työpaikkojen luominen edellyttää investointien houkuttelua. Perinteisen teollisuuden osalta avainasemassa on teollisuuspolitiikka, joka huolehtii kilpailukykyyn ja toimintaedellytyksiin vaikuttavista tekijöistä; näitä ovat energian saatavuus ja hinta, logistiikka ja sitä tukeva infrastruktuuri sekä työvoiman koulutus ja panostukset T&K-toimintaan.

Jotta Suomeen saataisiin kestävää taloudellista kasvua ja hyviä työpaikkoja, tarvitaan uusia kasvualoja ja kasvuyrityksiä. Niiden ansaitsemien vientitulojen avulla on mahdollista kasvattaa myös kotimaista palvelusektoria ja turvata julkisten hyvinvointimenojen rahoitus. Suomeen tarvitaankin lisää investointeja niin inhimilliseen kuin fyysiseen pääomaan. Jotta investointeja saataisiin, on yrityksillä oltava riittäviä kannustimia työllistämiseen ja kasvuun. Samalla on huolehdittava siitä, että yritysten kannattaa kehittää ja ylläpitää toimintojaan nimenomaan Suomessa. Tämä edellyttää yritysten toimintaympäristön parantamista niin infrastruktuurin, säätelyn kuin verotuksenkin osalta – ennen kaikkea siksi, että Suomen syrjäinen sijainti ja pienuus ovat jo lähtökohtainen haittatekijä. Verojärjestelmän ja säätelyjärjestelmän pitäisi auttaa houkuttelemaan pääkonttoreita, T&K-toimintoja ja finanssipalveluita. Verotuksen pitäisi kohdella erityisen lievästi yrityksiin jätettyjä ja investoituja voittovaroja. Kaikki kivet pitäisi kääntää, jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin.

Blogikirjoitus liittyy Jaakko Kianderin Sitralle tekemään raporttiin, jossa   pohditaan sitä, millaisilla toimintatavoilla ja strategioilla Suomen olisi mahdollista välttää todennäköisin kehitys eli ajautuminen eurooppalaiseen pysyvästi hitaan kasvun tilaan.