Mistä mallia kestävään elvytykseen?

Veronmaksajien eurot pitää käyttää vaikuttavasti ja kestävästi. Jos elvytysmiljardit kohdennetaan viisaasti, niillä voidaan samaan aikaan vauhdittaa taloutta ja ratkaista kestävyyskriisiä. Mutta mistä kestäviä elvytysideoita oikein voisi ammentaa?

Suomessa on onneksi hyvät pohjat valmiina. Ympäristöministeriön asettama työryhmä on koonnut joukon punnittuja elvytyskohteita.

Sitran työpaperi tunnisti jo maaliskuussa seitsemän kestävää toipumistoimea. Lisää ideoita on tuoreessa esityksessä ensi vuoden talousarvioon.

Elinkeinoelämä on myös laatinut tukun tiekarttoja, joissa hahmotellaan toimialoittain polkuja kohti hiilineutraaliutta. Niissä on tunnistettu myös kohteita, joissa siirtymään tarvitaan yhteiskunnan tukea.

Ideoiden keräämistä ei kannata kuitenkaan rajata vain Suomeen. Monet muutkin maat ovat jo tehneet kestävään toipumiseen merkittäviä satsauksia, joista voimme ottaa oppia.

Sitra on mukana kansainvälisessä Energy Policy Tracker -yhteenliittymässä, joka seuraa maailman maiden elvytystoimia. Suomen tiedot saadaan lisättyä lähiaikoina, mutta jo nyt palvelusta voi katsoa suurten G20-maiden ja EU:n päätöksiä.

Suomi sisältyy jo Carbon Briefin elvytysvertailuun. Meille kiinnostavista verrokkimaista tietoja on mm. Tanskasta, Saksasta ja Irlannista.

Vivid Economics puolestaan arvioi sitä, mitä jää viivan alle, kun maiden hyödylliset ja haitalliset elvytystoimet ynnätään. Vertailun perusteella Suomen kannattaisi ottaa mallia erityisesti Ranskan, Ison-Britannian ja Saksan elvytyspaketeista.

Virallisemman alustan maiden toimien vertailuun tarjoaa Japanin ympäristöministeriö. Platform for Redesign 2020 -sivustolle on jo koottu tietoja mm. Ruotsin, Viron ja Sveitsin elvytysratkaisuista.

Suomen pitää toki rakentaa juuri tähän maahan ja aikaan sopiva kestävän elvytyksen paketti. Innoitusta sekä sisältöön että käärepaperiin ja rusettiin kannattaa kuitenkin hakea jo tehdystä työstä sekä meillä että muualla.