Miten saada koulutetut maahanmuuttajanaiset mukaan työhön ja yhteiskuntaan?

On hurjaa, että Suomessa voi käydä niin, että et pääse työhaastatteluun koska sinulla on ulkomaalainen sukunimi. Jos olet koulutettu ja ammattitaitoinen, mutta kaikki ovet sulkeutuvat edestäsi, on helppo masentua ja syrjäytyä yhteiskunnasta. Tähän olemme halunneet lähteä hakemaan lääkkeitä Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelmassa esiin nousseen hankkeen myötä, jossa perustetaan Suomeen koulutetuille maahanmuuttajanaisille mentorointiverkosto. Suomen elinvoiman lähteissä olimme selkeästi yhtä mieltä siitä, että elinvoimaisessa yhteiskunnassa kaikki tarvitsevat merkityksellistä tekemistä. Myös maahanmuuttajien pitää päästä mukaan ja tässä mentorointiverkosto voi olla apuna.

Mallina verkostolle käytetään Tanskassa toimivaan Kvinfoa ja Suomessa hanketta laittavat pystyyn Sitra ja Väestöliitto. Kävimme yhdessä Väestöliiton toiminnanjohtajan Helena Hiilan, Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtajan Annika Forsanderin ja viiden muun hengen voimajoukolla tutustumassa siihen, miten verkosto Tanskassa toimii.

Kvinfo on Tanskassa itse asiassa nais- ja sukupuolentutkimuksen kirjasto, jonka tavoitteena on kerätä sukupuolten tasa-arvoon liittyvää tietoa Tanskasta ja Pohjoismaista. Tässä yhteydessä toimii myös mentorointiverkosto. Mentorointiverkoston ideana on kaikkien eri kansallisuuksista olevien naisten integroiminen työmarkkinoille, yhteiskuntaan ja koulutukseen. Tämä avaa naisille pääsyn sosiaalisiin verkostoihin, joissa puolestaan kasvaa ymmärrys maan kirjoittamattomista säännöistä, normeista ja kulttuurista. Tällä lisätään naisten itsevarmuutta ja voimaantumista tekemään yhdessä niitä asioita, joihin ei yksin tulisi lähdettyä.

Käytännössä eri ammatteja harjoittavat tanskalaisnaiset ilmoittautuvat verkoston jäseniksi ja mukana on myös naisia joilla on laajat verkostot saada toimintaan mukaan oikeita henkilöt. Maahanmuuttajanaiset on alun perin saatu mukaan maahanmuuttajien palveluista, sittemmin Kvinfosta on tullut niin tunnettu, että toiminta tunnetaan yleisesti. Kvinfon tietokannasta löydetään sopivat parit joilla on yhteneväiset intressit. Tietokanta tarjoaa pareja ja parit tapaavat kerran ja päättävät sen jälkeen jatkavatko yhdessä. Jos he päättävät jatkaa, järjestetään koulutusta mentoroinnista. Tavoite on että naiset tapaisivat vähintään kerran kuussa ja tutustuvat toisiinsa. Tärkeä filosofia hankkeessa on, että mentoroitava tekee agendan ja omat tavoitteensa, jonka pohjalta mentorointi tapahtuu. Ei siis haluta yksisuuntaista neuvontaa, vaan tasa-arvoista keskustelua lähtien siitä, mitkä ovat mentoroitavan tarpeet. Kun naisilla on aidosti jotain yhteistä ja he pystyvät samaistumaan toisiinsa, onnistutaan parhaiten. Monessa tapauksessa ystävyys jatkuu vuoden mentorointiperiodin jälkeenkin!

Verkosto on saanut aikaan hienoja tuloksia, eli yhä useampi maahanmuuttajanainen on päässyt kiinni koulutusta vastaavaan työhön ja sitä myötä tanskalaiseen yhteiskuntaan. Tästä hyötyvät kaikki, niin tanskalaiset kuin uustanskalaisetkin.

Koska verkosto on palkittu useilla palkinnoilla ja myös OECD:n parhaana ja positiivisimpana siirtolaisiin liittyvänä hankkeena, ei tanskalaisille ole sen jälkeen tarvinnut verkostoa markkinoida, ovella on jono päästä mukaan!
Suomessa olemme parhaillaan valmistelemassa samanlaisen hankkeen aloittamista. Valmistelut ovat kovassa käynnissä ja toivomme että ensimmäiset mentorointiparit pääsisivät aloittamaan jo alkuvuodesta.

Tämä on sellainen asia, jossa jokainen suomalainen nainen voi rakentaa monikulttuurisesti hyvää kotimaata. Uskon, että tämä on toimintaa, josta jokainen, niin mentoroitavat kuin mentoritkin voivat saada hyvin paljon! 

Helena Mustikainen