sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Tällaisia ajattelin juuri ääneen Opetuksen avoin suunnittelu -mikroartikkelikirjassa. Tuumasin, että ehkä ajatukset voisi jakaa täälläkin.
* * *
Jos pitäisi nostaa esiin tärkein ongelma demokratian toteutumisessa juuri nyt, sanoisin että se on kielen hähmäisyys. Monimutkaiset asiat vaikeutuvat päätöksenteossa entisestään, kun niitä käsitellään asiantuntijakielellä. Kun jokin asia on liian monimutkainen tai vaikea ajateltavaksi ihan oikeasti loppuun saakka, päädytään sotkuisiin mutta komealta kalskahtaviin ilmaisuihin. Usein valmistelijoiden tai selostajien paras osaaminen on muualla kuin asioiden välittämisessä toisille niin, että nämä myös voisivat ne ymmärtää.
Ilmiö on inhimillinen, mutta seuraukset ovat vakavat. Kun asiat vaikuttavat käytetyn ilmaisun takia liian vaikeilta, ne ovat vain pienen eliitin tavoitettavissa, vaikka ne olisivat kuinka isoja ja tärkeitä. Kun ne näyttävät liian sotkuisilta, niihin ei tartu media eikä kansalainen. Pahimmassa tapauksessa ne menevät itse päätöksentekotilanteessakin läpi minimaalisella keskustelulla, kun kukaan ei kehtaa avata keskustelua myöntämällä, ettei tajua mitä päätösehdotuksessa tarkoitetaan ja mitä kaikkea asiaan liittyy. Niinpä tärkeät periaatekeskustelut jäävät käymättä, ja saamatta jäävät ne ehkä mullistavatkin ehdotukset, joita voisi tulla tiukimman eliittipiirin ulkopuolelta. Esim. käytännön työntekijöiltä, arjessa asioita kohtaavilta kansalaisilta tai intohimoisilta harrastuspiireiltä voisi usein tulla yksinkertaisia mutta ratkaisevia ehdotuksia, joita asiantuntijat eivät tule ajatelleeksi.
Jotta päätöksenteon ideapohjaa saataisiin rikastettua, olisi tärkeää saada vauhtiin se asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden sukupolvi, joka on taitava puhumaan asioista suomeksi. Ymmärrettävä ilmaisu vaatii paitsi eläytymistä vastaanottajan asemaan ja kielenkäyttötaitoa, myös rohkeutta. Asioita tiivistäessä on uskallettava priorisoida, poimia esiin tärkein ja yksinkertaistaa. Uskaltamisen palkinnoksi voi saada aikaan keskustelua, jossa jo erilaiset näkemykset siitä mikä on tärkeintä voivat auttaa yhteisen kuvan kirkastamisessa. Tällaisessa tiedon tiivistämistyössä voisi auttaa myös media, koska sillä on jo vanhastaan asiantuntijuutta asioiden selvittelyyn ja yksinkertaistamiseen.
Edustajia uudesta sukupolvesta voi jo erottaa. Vaikkapa Alexander Stubb, beta.yle.fi:n työ tai Verohallinto ja erityisesti sen pääjohtaja Mirjami Laitinen oirehtivat lupaavasti. Kaikki mainitut uskaltavat hoitaa asioita ihmisten kanssa inhimillisesti ja suomeksi.
Kun vaikea suomeksi puhumisen haaste on ratkaistu, edessä on vielä toinen mutta helpompi. On osattava fasilitoida asioiden avaamisesta syntyvä keskustelu niin, että se soljuu eteenpäin ja rakentaa eikä hajota. Erityisosaamista vaatii keskustelun parhaiden hedelmien poimiminen niin, että kaikki hoksaavat ne ja että niissä yhdistyy ison tason näkemys ja käytännön toteutuskelpoisuus. Tämäntyyppiseen osaamiseen on aivan varmasti panostettava lähitulevaisuudessa.
Vaikeiden asioiden suomentaminen ja rakentavan keskustelun fasilitointi vaatii kasvua yhteiskunnaltamme. Perinteiset statusroolimme ovat rakentuneet asiantuntijakielelle, joka on mahdollistanut pääsyn eliitin päätöksentekokeskusteluihin. Muutos tästä systeemistä kohti asioiden avaamista ja yhteistä rakentamisesta on valtava ja hidas. Mutta sen palkintona voi olla fiksumpia, ketterämpiä ja käyttökelpoisempia päätöksiä.
Tämä blogi on siirretty 1.7.2011 osoitteesta blogi.www.sitra.fi. Aikaisemmat kommentit:
# re: Miten tajuaisimme tekemiämme päätöksiä?
28. tammikuuta 2011 15:45 by Matti A. *2
Asiantuntijakieli luo identiteettiä ja statusta. Ja kuten totesit, se estää mediaa ja kansalaisia tarttumasta asioihin ja edistää päätöksentekoa aiheesta. Siis mukavasti hankaloittaa ajatusten haastamista ulkopuolisten toimesta, sellaisten jotka eivät ajattele samalla tavalla asioista.
Eli kyse ei ole vain kyvyttömyydestä käyttää selkeätä kieltä, vaan haluttomuudesta: asiantuntijakielen käytöllä on käyttäjälleen arvokas funktio.
Fiksummat, ketterämmät ja käyttökelpoisemmat päätökset eivät liene läheskään kaikille riittävä insentiivi tämän muuttamiseen?
# re: Miten tajuaisimme tekemiämme päätöksiä?
31. tammikuuta 2011 9:06 by Marjut *2
Tästäpä tuli mieleeni, kuinka aikoinaan yliopistossa opiskellessani meitä opiskelijoita ei vain kannustettu, vaan suorastaan pakotettiin akateemiseen, hankalasti hahmotettavaan diskurssiin – jopa siinä määrin, että sain parikin kertaa moitteita, kun tekstini oli liian ymmärrettävää…
Koen kyllä, että sittemmin olen saanut enemmän statusta olemalla ymmärrettävä ja tietoisesti oikomalla turhia kielen kiemuroita.
# re: Miten tajuaisimme tekemiämme päätöksiä?
2. helmikuuta 2011 8:56 by Riitta Suominen *2
Mainio kirjoitus! Kielen yleistajuistaminen pitäisi ottaa laajasti tavoitteeksi julkisella alalla. Ihmisiä on vaikea saada osallistumaan ja keskustelemaan Ota kantaa -tyyppisillä palstoilla, jos niiden kielenkäyttö ja esitellyt taustamateriaalit on kirjoitettu kielellä, jonka ymmärtämiseen tarvitaan hallintokielenkääntäjiä. Yleistajuistamiseen on keinot löydettävissä, kunhan asian tärkeys oivalletaan.
# re: Miten tajuaisimme tekemiämme päätöksiä?
2. helmikuuta 2011 10:19 by Tarmo Aaltonen *2
Jutun luonteen mukaisesti tuo pariin kertaan esiityvä sana olis kannattanu kirjoittaa auki.
Wikipediasta:
Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. Fasilitointi sanan alkuperä on latinankielen sanassa 'facil', joka tarkoittaa helppoa. Fasilitointi tarkoittaa suppeammassa merkityksessä kokousten suunnittelua ja johtamista. Fasilitointi keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. Fasilitaattori "opettaa kalastamaan", eli hän auttaa ihmisiä tekemään sen itse. Kun fasilitoiva johtaja johtaa ihmisiä ihmiset toteavat: "me teimme sen itse!"
Fasilitaattori ei ota kantaa sisältöön vaan auttaa ryhmää pääsemään päämääriinsä. Fasilitoinnissa siis erotetaan kokouksen prosessi ja sisältö.
Sisältö = kokouksen ideat, ehdotukset ja päätökset
Prosessi = miten ryhmä työskentelee yhdessä
# re: Miten tajuaisimme tekemiämme päätöksiä?
22. helmikuuta 2011 14:42 by karoliina.luoto@sitra.fi *2
Naulan kantaan Tarmo, erittäin hyvä huomio!