Miten tehdään koulutuksen strateginen hallitusohjelma?

Uusi koulutus -foorumin kevään toisessa työpajassa pohdittiin vision ja käytännön tekemisen yhteyttä. Miten foorumin visiosta ”Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista” saataisiin johdettua konkreettisia toimintasuosituksia? Tulevien vaalien hengessä suositusten muotoilemisen apuna toimi harjoitus strategisen hallitusohjelman luomisesta.

Aivan eduskuntavaalien kynnyksellä on Sitran Uusi koulutus -foorumillakin hyvä hetki ryhtyä vetämään yhteen talven ja kevään aikana käytyjä keskusteluja suomalaisen koulutuksen kehittämisestä ja muodostamaan niistä suosituksia ja tavoitteita päätöksentekijöille.

Hallitusohjelman muodostamiskäytännöt tulevat tulevalla hallituskaudella muuttumaan, jos siirrytään uuteen, OHRA-raportin mukaiseen valtionhallinnon ohjausjärjestelmään. Myös Sitran ehdotuksessa strategisesta hallitusohjelmasta peräänkuulutetaan hallitustyöskentelyn uudistamista. Valtavan hallitusohjelmapumaskan sijaan uutena tavoitteena on tuottaa tiivis visio, josta johdetaan yli hallituskausien luotsaavia strategisia tavoitteita. Näihin pitkän tähtäimen tavoitteisiin liittyen tehdään yhden hallituskauden mittaisia lyhemmän aikajänteen tavoitteita, joista muodostetaan konkreettisia kärkihankkeita.

Tehtävänä foorumilaisilla oli muodostaa uuden koulutuksen hallitusohjelma; foorumin visiosta – ”maa, jossa kaikki rakastavat oppimista” – täytyisi edetä kohti konkreettisia toimenpidesuosituksia, osana strategista hallitusohjelmaa.

”Hyvä visio kantaa konkreettiaan asti”, haastoi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen foorumin 31 hengen ryhmää torstaina.

”Vaikka uutta visiota koulutusjärjestelmällemme kipeästi tarvitaan, täytyy visiosta myös pysyä muodostamaan konkreettisia tavoitteita erilaisilla aikajänteillä”, jatkoi Kosonen.

Hallitusohjelmaharjoituksessa foorumilaiset pähkäilivät muun muassa sitä, miten yhdestä mahdollisesta strategisesta tavoitteesta ”oppimisen jatkuva uudistuminen” voidaan johtaa yhden hallituskauden mittaisia lyhemmän aikavälin tavoitteita. Voisiko tästä ylätavoitteesta muodostettu hallituskauden tavoite olla ”kokeilukulttuurin tuominen osaksi oppimista” tai ”normiohjauksesta siirtyminen tavoiteohjaukseen” vai kenties ”työllisyysasteen nostaminen joustavilla kouluttautumismuodoilla”?

Mitkä sitten voisivat toimia kärkihankkeina näille tavoitteille? Olisiko opetushallituksen muuttaminen kokeilujen oppien levittämisen paikaksi, eräänlaiseksi What works -keskukseksi, hyvä kärkihanke? Kärkihankkeiden on toteutettava ylätason visiota.

Jotta harjoituksen tehtävä ei olisi ollut liian helppo, Marko Synkkänen valtionvarainministeriöstä piti ryhmille kuria muistuttamalla taloudellisista reunaehdoista. Mitä tämä kaikki sitten maksaa?

”On epärealistista ajatella, että koulutukseen on tulossa mittavia lisäyksiä. On tärkeää miettiä, miten olemassa olevista resursseista voidaan saada enemmän irti,” sparrasi Synkkänen.

Lopputuloksena päivästä foorumin osallistujilla oli taskuissaan kolme simulaatiota koulutusta koskevista strategisista hallitusohjelmista, kolmeen eri teemaan liittyen:

1. Uusi koulutus uudistuu ketterästi yhdessä rakentaen
2. Uusi koulutus tunnistaa jokaisen vahvuudet
3. Uusi koulutus luo tulevaisuuden mahdollisuuksia

”Kuulostaa itsestään selvältä, mutta meidän pitäisi tehdä sitä mikä toimii. Tärkeät asiat on pidettävä tärkeinä”, muistutti työpajassa alustajana vieraillut valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen.

Foorumin työskentely jatkuu suositusten työstämisellä foorumin sanomaksi, joka julkistetaan vielä tämän kevään aikana. Työpajan lopputuotokset julkaistaan foorumin työkirjassa.

Strategisen hallitusohjelman tekemiseen foorumilaiset johdatti Sitran yliasiamies Mikko Kosonen, valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston kansliasta sekä Marko Synkkänen valtionvarainministeriöstä. Alustajien esitykset löytyvät foorumin Slidesharestä.